Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämän modernin ajattelun jättiläisen ajatuksilla on edelleen paljon annettavaa niin taloudelliselle, yhteiskunnalliselle kuin filosofiselle keskustelulle.
Keywords:
Huonot olot Turkissa ajavat pakolaisia pyrkimään Eurooppaan
04.03.2016 - 12:30
Miljoonat ihmiset ovat paenneet Syyriasta Turkin puolelle. Kuvassa Syyrin kurdeja matkalla Turkkiin syyskuussa 2014. Kuva EC/ECHO
Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa. EU ja Turkki solmivat marraskuussa 2015 sopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut hillitä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Vain harva Turkissa tammikuussa 2016 haastatelluista syyrialaisista kuitenkaan uskoi olojen paranevan Turkissa ja moni suunnitteli pyrkivänsä Eurooppaan. Tänä vuonna jo kymmenet tuhannet ovat löytäneet tiensä Turkista Kreikkaan.
Turkissa on enemmän pakolaisia kuin missään muussa maassa. Tammikuuhun 2016 mennessä Turkkiin oli rekisteröitynyt yli 2,5 miljoonaa syyrialaispakolaista. Pakolaisten pieni vähemmistö asuu Syyrian rajan tuntumaan perustetuissa pakolaisleireissä.
Taloudelliset ongelmat ajavat liikkeelle
Tärkeimmäksi syyksi pyrkiä Eurooppaan lähes kaikki haastatellut syyrialaiset nimesivät taloudelliset ongelmat, ja niistä johtuvan kyvyttömyyden huolehtia omista ja perheidensä perustarpeista. Syyrialaisten elinolot ovat Turkissa pääosin huonot. Pakolaisten suuri enemmistö asuu leirien ulkopuolella, ja he ovat valtaosin kaiken avun ulottumattomissa.
Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle
Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle, ja arviolta vain noin neljännes leirien ulkopuolella asuvista syyrialaislapsista käy koulua. Turkkilaisten suhtautumisen syyrialaispakolaisiin on raportoitu muuttuneen kireämmäksi sitä mukaa, kun turvallisuustilanne on Turkissa järkkynyt. Pakolaisiin suhtautumiseen vaikuttaa myös Turkin hidastunut talouskasvu ja suhteellisen korkea työttömyysaste.
Kirjoittajan artikkelit
Luonto-Liitto on tyrmistynyt Valtiovarainministeriön suunnitelmista leikata nuorisotyöhön suunnattuja varoja. Suomen ainoa lasten ja nuorten oma valtakunnallinen luonto- ja ympäristöjärjestö on osa Suomen luonnonsuojeluliittoa ja edustaa yhteensä 8000 jäsentä.
Posti ilmoitti siirtävänsä päiväpostin jakelun sanomalehdenjakelun yhteyteen neljällä paikkakunnalla Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Posti siirtää yhä enemmän työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin. PAUn liittovaltuusto pitää erittäin ongelmallisena tilannetta, jossa postialalla samaa työtä tehdään eri palkalla ja eri työehdoilla.
- ‹ edellinen
- 23 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Kommentit (2 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.