Turkin vaaleissa ei ollut vasemmistolaista vaihtoehtoa
Turkin presidentinvaalin toisella kierroksella voittaja oli istuva presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
Erdoğan on ollut Turkin johtavia poliitikkoja yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on jatkuvasti kasvattanut valtaansa muuan muassa kiristämällä kontrollia mediasta, sulkemalla oppositiopoliitikkoja vankilaan ja muokkaamalla maan lainsäädäntöä.
Opposition yritys pysäyttää tämä kehitys oli luoda niin sanottu epäpyhä liitto, jonka ehdokas oli Kemal Kılıçdaroğlu. Liittoutumassa oli joukko eri puolueita ja ryhmittymiä laajasti Turkin poliittiselta kentältä. Ainoa asia, joka yhdisti liittoutumaa, oli sen vastustus Erdoğanin yksinvaltaista politiikkaa vastaan.
Maan ongelmista syytettiin syyrialaisia pakolaisia.
Vain äärioikeistolainen presidenttiehdokas Sinan Oğan pysytteli Erdoğanin vastaisen rintaman ulkopuolella ja lopulta tuki häntä vaalien toisella kierroksella.
Huomion arvoista on, että kaikki nämä kolme kärkiehdokasta ajoivat käytännössä oikeistolaista politiikkaa, johon Turkin tapauksessa kuuluu avoin rasismi ja haikailu maan mennyttä imperiumin aikakautta kohtaan.
Käyttäen suomalaista vertausta: Kılıçdaroğlu on linjauksilta nykyisten perussuomalaisten linjoilla, Erdoğanin linja on se, jos perussuomalaiset ovat pääministeripuolue ja Oğanin linja se, jos perussuomalaiset saavat yksinkertaisen enemmistön eduskuntaan.
Maata vaivaavien valtavien yhteiskunnallisten ongelmien ja korruptioon taipuvaisen bisneseliitin suitseminen ei ollut kenenkään ehdokkaan pääsanoma. Päinvastoin maan ongelmista syytettiin syyrialaisia pakolaisia. He ovat hyvin heikossa asemassa ja heitä käytetään Turkissa härskisti halpatyövoimana bisneseliitin toimesta ja monesti olosuhteissa, jotka muistuttavat lähinnä orjuutta.
Turkissa on kuitenkin pitkät perinteet vahvalle vasemmistolaiselle liikkeelle. Nykyisin vasemmistolaisilla liikkeillä olisi valtava potentiaali varsinkin nuorten kaupunkilaisten sekä maaseudun köyhimpien keskuudessa. Varsinkin nämä ryhmät ovat joutuneet kerta toisensa jälkeen pettymään Erdoğanin katteettomiin lupauksiin.
Onkin todennäköistä, että Erdoğanin kampeaa vallasta vasemmistolainen politiikka ja ehdokkaat tällä vuosikymmenellä. Koska Erdoğan tietää tämän, on myös valitettavasti oletettavissa yhä kiihtyvää vasemmistolaisten sortoa Turkissa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
Harva on kuullut lokakuun 17. päivän tapahtumista Pariisissa vuonna 1961. Pariisin poliisi kidutti tuhansia ihmisiä ja satoja murhattiin poliisin toimista raa’asti. Kaikki tämä suunnitelmallisesti. Maailma vaikeni yli 30 vuotta asiasta, ja vieläkään Ranskan valtio ei ole ottanut vastuuta Pariisin verilöylystä. Miksi näin?
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä. Suomessa poliitikot ja media ovat olleet varsin hiljaa Nato-maa Turkin viime aikojen sotilastoimista.
- 1 / 2
- seuraava ›
Tekijä
Turkki
-
24.10.20230
Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.
-
07.06.2023
Kaikki kolme kärkiehdokasta Turkin presidentinvaaleissa ajoivat käytännössä oikeistolaista politiikkaa.
-
27.04.2023
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
-
25.11.2022
Suomi on tehnyt poliittisen historian ennätyksen rähmällään olossa.
-
22.11.2022
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä. Suomessa poliitikot ja media ovat olleet varsin hiljaa Nato-maa Turkin viime aikojen sotilastoimista.
-
29.06.2022
Ei koskaan uudestaan Kurdeja saa luovuttaa - Moksis Tiedonantajassa kesäkuussa 2022.
-
03.07.2021
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoituskulkue on käynnissä Helsingin Senaatintorilta Narinkkatorille.
-
12.04.2021
Kolme naista vangittiin tänään Turkin joukkopidätysten jälkeen Kurdistanin Diyarbakirissa. TJA:n aktiivi Zelal Bilgin ja Diyarbakirin pääkaupunkiseudun kunnanvaltuutetut Bahar Karakas Ulug ja Rabia Tekas vangittiin syytteillä "laittoman organisaation jäsenyydestä".
-
15.03.2021
PKK:n pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asianajajat vaativat eilen kiireellistä pääsyä vangitun luokse, kun huhut puoluejohtajan kuolemasta Turkissa levisivät sosiaalisessa mediassa.
-
03.12.20200
Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n perustaja ja pitkäaikainen johtaja Abdullah Öcalan on ollut vankeudessa jo 20 vuotta. Kansainvälinen vetoomus kerää nimiä Öcalanin vapauttamiseksi.
-
24.10.2019
Suomen hallituksen painostaminen konkreettisempiin tekoihin Turkin hyökkäyksen pysäyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää.
-
10.02.20180
Turkin imperialistisen sotapolitiikan vastustaminen on saanut ihmisiä liikkeelle koko viikon ajan Helsingissä.
-
09.11.20160
Pidätysoperaatio kertoo epädemokraattisesta ja aggressiivisesta poliittisesta ilmapiiristä, jonka Erdoganin hallitus antaa tapahtua.
-
04.03.20162
Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa.
-
04.01.20160
Eri puolilla maata osoitettiin joulukuun lopulla mieltä Turkin terrorismia vastaan ja kurdien itsehallinnon puolesta. Turussa puhunut Sinur Hosseini muistutti, että kurdit ovat jo vuosia varoittaneet Turkin hallituksen rauhalle ja demokraattiselle kehitykselle vaarallisesta politiikasta.