Alkuperäinen kirjoittaja: jokinen

Satu Kortelaisen mielipide ei ole tästä ajasta ja sen fraseologia ei kannusta keskustelemaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Satu Kortelaisen mielipide ei ole tästä ajasta ja sen fraseologia ei kannusta keskustelemaan."

Minusta hänen mielipiteensä ovat tästä ajasta ja kohtalaisen hyvin on tuotu esillekin. Itse kyllä painottaisin joitakin asioita vähän eri tavalla, ehkäpä vain siksi että olen eri elämänkokemuksen kautta oppinut katsomaan joitakin asioita vähän toisin. Mutta mehän emme olekaan mikään papukaijapuolue.

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Totean täältä Prahan maisemista, ettei se ole demokratiaa, joka sallii vain yhden mielipiteen! Sehän nähtiin myös tääläpäin takavuosina.

Alkuperäinen kirjoittaja: Godot

Varjelkoon kaikki oikea ja tosi minua ettei SKP:n hapatus kohota minun tietoisuuttani!!!

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Kortelainen elää unelmaa, miten hän voi puhua tekevänsä jotain kansan kanssa kun kansasta vain noin 0,5% on hänen kannallaan? Todella asian vierestä puhumista ja giganttista liioittelua joka aina on kuulunut kommunismiin.

Eikö ole hyvä kun hallituksessa on vasemmistolaisia ministerejä? Sehän on ainoa mahdollisuus saada ajatuksiaan läpi kun uusia lakeja annetaan kansalle. Ei ehkä suoraan vasemmistolaisia lakeja mutta siihen suuntaan väritettyjä. Komunakin olisin asiasta mielissäni. Komuja ei Suomen hallituksessa tulla ehkä enää näkemään mutta se ei ole mikään puute vaan ansio.

Mikä se on tänään se ”työväenluokka”? Moniko siihen kuuluu? Missä kulkee se raja? Onko se palkan määrässä? Vai työnimikkeessä? Vai asemassa työpaikalla? Vai vain omassa asennoitumisessa?

Eikö kaikkien päämääränä ole ”luokasta” riippumatta saada kohtuullinen elämä niin henkisen hyvinvoinnin kuin taloudenkin puolesta? Siihen kommunismi ei ole oikea lääke vaan nyky-yhteiskuntakin pystyy parempaan kuin yksikään kommunistinen kokeilu.

Jos ja kun komut saavat ne kannattajakorttinsa niin mitä sitten? Lisääkö se kannatusta seuraavissa vaaleissa? Ovatko korttien kirjoittajat sitoutuneet SKP:n jäseniksi? Pitäisi olla jotta allekirjoituksella olisi merkitystä, pelkkä tuiskeessa annettu allekirjoitus ei juurikaan paranna tulevan puolueen asemaa.

Mihin kommunisteja tarvitaan, aina kun menee paremmin missä tahansa yhteiskunnassa niin se menee komuista huolimatta. Sanokaa edes yksi yhteiskunta joka on viimeisen 30 vuoden aikana vaurastunut kommunismilla kun taas moni on vaurastunut komuista huolimatta.

Miten SKP kohottaa meidän tietoisuuttamme? Kaikissa siihen pyrkivissä yhteiskunnissahan on jopa tiedon levittämistä rajoitettu, vanhaan Neukkulaankaan ei saanut viedä edes Hesaria eikä Raamattua eikä muutakaan länsimaista kirjallisuuden tai journalismin tuotetta. Miten siinä sitten tietoisuus kohoaa, arvoisa Satu Kortelainen?

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Kortelainen elää unelmaa, miten hän voi puhua tekevänsä jotain kansan kanssa kun kansasta vain noin 0,5% on hänen kannallaan?"

Eikö tuo asetelma juuri pakota toimimaan kansan kanssa, kun kansa ei ole antanut tuon suurempaa valtuutusta? Toisaalta sana kansa nyt on aika tyhjää poliittista retoriikkaa, jota kyllä kaikki puolueet viljelevät.

"Mikä se on tänään se ”työväenluokka”?"

Tuosta on olemassa aika monta määritelmää. Itse näen yhteiskunnallisen vaikutusvallan tuossa palkkaa tärkeämpänä määrittäjänä. Esimerkiksi IT-alan "duunarilla" voi olla kova palkka ja alaisiakin, mutta hänellä ei ole mitään sanottavaa siihen, jos hänen työnsä päätetäänkin jatkossa teettää Kiinassa. Toisaalta, vaikka työläinen saisi lottovoiton, hän ei voi ostaa sillä samaa vaikutusvaltaa, jonka esimerkiksi jokin lobbaustaho saavuttaa vähemmälläkin taloudellisella panoksella.

"Siihen kommunismi ei ole oikea lääke vaan nyky-yhteiskuntakin pystyy parempaan kuin yksikään kommunistinen kokeilu."

Meillä on tosiaan pohjoismaissa toteutettu sosialismia paljon paremmin kuin Neuvostoliitossa. Nyky-yhteiskunnan varsin kattava hyvinvointi onkin hyvä todiste siitä, että sosialismi toimii, kun se toteutetaan oikein.

"Jos ja kun komut saavat ne kannattajakorttinsa niin mitä sitten? Lisääkö se kannatusta seuraavissa vaaleissa?"

Aika vaikea kai kenenkään on tuota ennustaa. Toivoisin, että vaalitulos paranisi siirtymällä umpimielisestä nationalismista kohti kansainvälisyyden ja tasa-arvon ajamista. Silloin minäkin voisin äänestää SKP:ta.

"Miten SKP kohottaa meidän tietoisuuttamme? Kaikissa siihen pyrkivissä yhteiskunnissahan on jopa tiedon levittämistä rajoitettu, vanhaan Neukkulaankaan..."

Tämä oikein mainio Tiedonantaja-lehtihän on hyvä esimerkki tietoisuuden kohottamisesta. Voitko nyt ihan vaikka luetella ne yhteiskunnat, jotka ovat pyrkineet Suomen kommunistiseen puolueeseen? :P

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Totean täältä Prahan maisemista, ettei se ole demokratiaa, joka sallii vain yhden mielipiteen! Sehän nähtiin myös tääläpäin takavuosina."


Hyvä Pentti! Olet tainnut kerrankin lukea jutun jota kommentoit! Sama asiahan sanotaan tuossa jutun alussa vain toisin sanoin! Sitä en tiedä mitä hyötyä ajattelit tästäkin purkauksestasi olevan!

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Aika vaikea kai kenenkään on tuota ennustaa. Toivoisin, että vaalitulos paranisi siirtymällä umpimielisestä nationalismista kohti kansainvälisyyden ja tasa-arvon ajamista. Silloin minäkin voisin äänestää SKP:ta."

Enpä jaksa nyt itse keskittyä aiheeseen, mutta kyllä tuo aihe piiri umpimielisestä nationalismista aina imperialistisen globalisaation perässä hiihtämiseen saakka tulee olla pysyvän huomion kohteena. Tekis mieli sanoa ilkikurisesti että tämän maailman kansallisista työväenliikkeistä toiset ontuu toista, toiset toista jalkaansa, osa molempia.

Meillä kaikilla on vara parantaa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Vaikutusvaltaahan saa vain osallistumalla päätöksentekoon ”Opiskelija”, kaikki eivät siihen edes tunne halua koska siitä seuraa myös vastuu. Poliittinen vastuu tosin on pitkälti vain seuraavan kauden hintainen mutta saattaa vaikuttaa ihmisen psyykeen pidemmänkin aikaa jos tulee pahasti mokattua. Vasemmistoliittohan on nyt rohkaistunut kokeilemaan onko siitä päättämään.

Firmoissa taas vastuuta saa kun sitä haluaa ottaa tai kun alkaa ostamaan yritystä jossa toimii. Minulla on siitä kokemusta, myös siitä miten vähän työväki haluaa olla vastuussa työpaikan toimivuudesta. Reaalisilla, ulkopuolisen laskemilla osakearvoilla he eivät ole halukkaita osallistumaan vastuuseen firman toiminnasta.

Pohjoismaissa ei ole toteutettu sosialismia vaan yhteiskuntamme on sosiaalisesti valveutunut ja pitää huolta myös heikoimmista jäsenistään. Sosialismi on jotain aivan muuta. Ymmärrän sosialismia havittelevan mielellään ajattelevan sosiaalitoimen sosialismiksi mutta sitähän se ei ole, ei myöskään KELA. Ne vain lisäävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eivät sosialismia.

Ihmisten tasa-arvo on täällä kapitalistisessa pohjolassa paljon paremmin toteutettu kuin missään sosialismissa. Meillähän saa jopa ajatella itse mikä oikeus on aina puuttunut sosialismin kokeiluista.

Tiedonantajalehti ei ole mikään esimerkki tietoisuuden kohottamisesta, kuka sitä lukee säännöllisesti oman piirinsä ulkopuolella? Sen jutut, ainakin ne jotka olen täällä netissä lukenut eivät ole ainakaan minun tietoisuuttani laajentaneet mutta jos olisin komu-uskovainen niin ne entisestään supistaisivat tietoisuuttani. Ne ovat valmiiksi väritetyn värityskirjan arvoisia, ne Tiedonantajan jutut. Ne eivät päästä lukijaa ajattelemaan pelkän tiedon pohjalta. Sama koski niitä neuvostoajan kirjoituksia joita joskus tuli luettua ja joiden alkuperä oli jossain Moskovan hallinnon alueella, siellä kun ei ollut ajatuksen ja ilmaisun vapautta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Vaikutusvaltaahan saa vain osallistumalla päätöksentekoon ”Opiskelija”, kaikki eivät siihen edes tunne halua koska siitä seuraa myös vastuu. Poliittinen vastuu...."

Tämä taitaa olla kaikille aika selvää.

"Firmoissa taas vastuuta saa kun sitä haluaa ottaa tai kun alkaa ostamaan yritystä jossa toimii..."

Se on aika paha palkansaajan ruveta kilpailemaan osakkeiden (siis äänivallan) keräämisessä suuromistajien kanssa. Tuo päätäntävallan ottaminen taas ei ole ihan niin yksinkertaista.

"Pohjoismaissa ei ole toteutettu sosialismia vaan yhteiskuntamme on sosiaalisesti valveutunut ja pitää huolta myös heikoimmista jäsenistään..."

Eli juuri on toteutettu sosialismia. Se taas ihan turha sinun yrittää keksiä uusia sanoja tai vaihtaa sanojen merkitystä.

"Ihmisten tasa-arvo on täällä kapitalistisessa pohjolassa paljon paremmin toteutettu kuin missään sosialismissa."

Kuten sanoin, meillä pohjoismaissa sosialismi on toteutettu paljon paremmin kuin Neuvostoliitossa.

"Tiedonantajalehti ei ole mikään esimerkki tietoisuuden kohottamisesta, kuka sitä lukee säännöllisesti oman piirinsä ulkopuolella? Sen jutut, ainakin ne jotka olen täällä netissä lukenut eivät ole ainakaan minun tietoisuuttani laajentaneet..."

Sinun tietoisuutesi on osoittautunut varsin suppeaksi ja tunnut oikein ylpeilevän sillä kuinka et ole minkään aiheen tiimoilta juuri kirjallisuutta lukenut. Siispä en juuri oletakaan, että saisit jotain irti myöskään Tiedonantajasta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Arvo

Mikä se on tänään se ”työväenluokka”? Moniko siihen kuuluu? Missä kulkee se raja? Onko se palkan määrässä? Vai työnimikkeessä? Vai asemassa työpaikalla? Vai vain omassa asennoitumisessa?

Eikö kaikkien päämääränä ole ”luokasta” riippumatta saada kohtuullinen elämä niin henkisen hyvinvoinnin kuin taloudenkin puolesta? Siihen kommunismi ei ole oikea lääke vaan nyky-yhteiskuntakin pystyy parempaan kuin yksikään kommunistinen kokeilu.

Tämä on kihelmöivä kysymyssarja juuri tällä hetkellä kun jopa New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini toteaa, että Marx oli sittenkin oikeassa. Hänestä ei sanota että hän olisi marxilainen, mutta osaavana ekonomistina ja tiukasti kapitalismin trendejä seuraamalla ja pysymällä tosiasioissa hän ennusti pikemmin johti ja tiesi finanssikriisin 2007-2008 toteutumisen, EU:n nähtävän hajoamisen ja nyt kaksoistaantuman olemassaolon, mikä on tietysti ensi kriisiä voimakkaampi.

Kapitalimin perusluokkien eturistiriidat eivät ole minnekään kadonneet, vaikka luokkien sisäinen rakenne on muuttunut,
Nykyinen syvä kriisi alleviivaa tätä. Pyrkimykseen vähätellä antagonismia ja häivyttää työväenluokan käsitettä voi todeta että työväenluokka on vain kasvanut johon syrjäytetyt ja työttömät kuuluvat, kun taas kapitalistiluokan siis reaalitalouden ja finanssitalouden keskittyminen on vänentänyt kapitalistiluokkaa. Samalla raja ja selvyys kahden luokan olemasaolosta on lisääntynyt.

Alkuperäinen kirjoittaja: Arvo

Termeinä työväenluokka, proletariaatti ja riisto saa monen niskakarvat pystyyn, vaikka kuuluisikin työväenluokkaan, joka perinteisesti liitetään teollisuustyöväestöön, jonka osuus on vähentynyt. Palvelusektori on kasvanut ja on perinteisesti huonosti palkattua ja aliarvostettua. He ovat työtätekeviä, elävät omalla työllä ja heidän työstään pankit ja rahalaitokset pääsääntöisesti rikastuvat, siis he kuuluvat työväenluokkaan. Pankkiala ja hoitosektori ovat ymmärtäneet että tämä työvaki voi vain itse parantaa palkkojaan ja työoloja. Naisten työtä ei ole arvostettu ja siitä on yleensä maksettu ja maksetaan vähemmän työpanoksesta kuin miesten töistä.

Ko. alojen työntekijät turvautuvat lakkotaisteluun, jossa he pyrkivät saamaan suurempaa osuutta omalla työllä luodusta lisäarvosta, josta syntyy pääoma. Oleellista tässä on että he ovat vastakkain omistavaa (tuotannontekijät) ja hallitsevaa luokkaa. Vaikka osa heistä äänestää kapitalistien etuja ajaavaa kokoomusta, on toinen asia. Nordealla on suuret voitot ja härskisti potkitaan porukkaa voittojen (kannattavuuden) vuoksi. Sitten moralistit kommentoivat että tämähän on laiton lakko ikään kuin työnantaja voi tehdä mitä tahansa eiväkä työntekijät saisi osoittaa mieltään mielivaltaa vastaan.

Palkan määrä,työnimike,asema työpaikalla puhumattakaan omasta asennoitumisesta (vrt. objektiivinen(todellinen)/ subjektiivinen (kuviteltu)luokka-asema) eivät yksistään määrää luokka-asemaa. Paperimiehet ja ahtaajat, joilla on suhteellisesti hyvä palkka, tietävät luokkansa myös johtajat, jotka korkean palkkansa lisäksi saavat moninkertaista bonusta. Kyllä se raja on siinä, että suuret massat tekevät työt ja suhtkoht. pieni joukko hyötyy toisen työstä. Rajatapaukset eivät muuksi muuta.