Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.

Eduskunnan käsittelemissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa on todettu toistuvasti, myös Ukrainan sodan aikana, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa.

Eduskunnan päätös hakea Suomelle jäsenyyttä sotilasliitto Natossa vei maaltamme liittoutumattomuuden lopullisesti.  Sotilasliitot ja niiden toimintaan tiukasti kytkeytyvä asevarustelu lisäävät väkivaltaa ja kärsimystä.

Sota Ukrainassa osoittaa meille asevaraisen turvallisuusajattelun haaksirikon, kirjoittaa Hannu Ketoharju. Voimapolitiikan ja väkivallan kierteestä on päästävä eroon.

HX-aikataulu on perustunut puolustusministeriön johdolla syötettyyn tietoon hävittäjien elinkaaren pituudesta. Hornet-lentäjä kenraali Jarmo Lindberg aloitti 1. elokuuta 2014 puolustusvoimain komentajana. Sen jälkeen alkoi uusien hävittäjien hankinnassa tapahtua, ostoajankohdan vauhtia kiihdytettiin. Hornetin korvaajan hankinnan perusteiden vääristely alkoi heti työryhmän pikaisesta esiselvityksestä.

Suomen hallitus on päättänyt ostaa 64 yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää. Päätös asekaupasta on saanut runsaasti kritiikkiä ja SKP:n Tiina Sandberg luonnehtii sitä historialliseksi virheeksi.

Suomen hävittäjähankinnat tulevat paitsi kalliiksi, myös kiihdyttävät globaalia asevarustelua, toteaa espoolainen SKP:n kuntavaaliehdokas Marko Korvela. Hän myös huomauttaa, että Suomessakin on poliittisia mielipidevankeja.

HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtoehtojen selvittämistä, vetoaa 220 tieteen, taiteen ja muiden alojen vaikuttajaa. Vetoomus toimitettiin tiistaina kansanedustajille, jotka ottavat ennen joulua kantaa hävittäjien tilausvaltuuksiin valtion ensi vuoden budjettiesityksessä.

Yhdysvaltojen puolustusministeriön hyväksymä lupa myydä F-35 ja F/A-18-hävittäjiä Suomeen vahvistaa sen, että HX-hankkeessa ei ole kyse vain hallitusohjelmaan kirjatusta nykyisen Hornet-kaluston ”suorituskyvyn korvaamisesta”.