Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n puheenjohtaja ja Fatah-puolueen ehdokas Mahmoud Abbes valittiin viime sunnuntaina pidetyissä vaaleissa uudeksi palestiinalaishallinnon presidentiksi Jasser Arafatin jälkeen.
Maailmalla on kuulemma nyt enää ajan kysymys, milloin ensimmäinen ihminen kloonataan.
Suomi on silti tässäkin asiassa edelläkävijä kuten kännyköissäkin. Meillähän kansanedustajat ovat olleet täsmälleen toistensa kopioita jo ainakin 1990-luvun alusta. Ihmekös jos sitten kaikki eduskuntapuolueetkin ovat pikkutarkasti toistensa kaltaisia.
***
Ihmisen kloonaaminen käsitetään kuitenkin usein väärin.
Viime elokuussa paljastui Israelin ulkoministeriön tutkimuslaitoksen laatima salainen raportti, jossa realistisesti todetaan muun muassa: "Ääritapauksissa tämä (kansainvälisten sopimusten rikkominen) voisi panna Israelin törmäyskurssille EU:n kanssa. Törmäykseen sisältyy vaara, että Israel menettää kansainvälistä legitimiteettiään, ja se voisi johtaa Israelin eristyksiin Etelä-Afrikan tapaan."
Suomi liitettiin Euroopan unionin jäsenyyteen kymmenen vuotta sitten. Kuluneet kymmenen vuotta osoittavat, että Suomelle ei käynyt jäsenyydessä niin huonosti kuin ennustettiin. Kävi vielä huonommin.
Lähihistorian pahin luonnonkatastrofi on murheellinen tosiasia. Merenalaisen maanjäristyksen viime sunnuntaina synnyttämien jättimäisten hyökyaaltojen surmaamien ihmisten määrä Intian valtameren rannikoilla Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Intiassa on kasvanut sitä mukaa, kun pelastus- ja raivaustyöt ovat edenneet. Synkimpien arvioiden mukaan kuolonuhreja saattaa olla jopa paljon yli 100 000. Miljoonat, pääosin köyhien alueiden ihmiset ovat lisäksi loukkaantuneet ja menettäneet kotinsa ja kaiken omaisuutensa.
Pjotr Tshaikovskin musiikkiin perustuva Pähkinänsärkijä-baletti kuuluu niiden balettien sarjaan, joihin on uusilla koreografioilla saatu kaavoihin kangistumatonta ilmettä. Tämä määritelmä pitää ilman muuta liittää koreografi Mai Murdmaahan, jonka käsialaa oli Tampere-talossa 17.–19.12. nähty Pähkinänsärkijän versio.
Kunnallisvaaleissa annetut lupaukset kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamisesta jäivät vaille katetta, kun eduskunta päätti joulun alla vuoden 2005 valtion tulo- ja menoarviosta. Kunnille ei annettu edes joululahjarahoja eikä budjettiin tullut muutoksia äänestyksissä.
Useimmissa äänestyksissä Matti Vanhasen hallitukseen osallistuvat puolueet – keskusta, SDP ja RKP – saivat tuekseen kokoomuksen ja vihreät. Eräistä äänestyksistä oli puolestaan poissa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Helsingin piiri ovat nimenneet edustajansa Helsingin kaupungin lautakuntiin ja neuvottelukuntiin.
– Meille tulevissa lautakuntapaikoissa on tärkeää mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Helsingin Energian voittovaroja ohjataan peruspalvelujen rahoitukseen ja että peruspalveluja kilpailuttamalla ei toisteta vammaiskuljetussopimuksen kaltaisia virheitä, toteaa kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.
Kun tuo joulu tuppaa meille aikuisille jo olemaan vähän vähemmän hauska asia kuin toivottavasti sentään vielä lapsille, ehkä on syytä yrittää vääntää "juhlista jaloimmasta" edes jotakin iloa irti vaikka sitten vain vitsintyngän voimalla:
* * *
– Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
– Teet itse kaikki hommat, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.
H H H
– Mikä on huonomuististen joululaulu?
Hongkongilainen Wong Kar-wai on yksi tämän hetken arvostetuimmista elokuvaohjaajista – ainakin Kaukoidässä. Suomessa pyörii teattereissa hänen uusin elokuvansa 2046.
Elokuva on yhdistelmä epäonnistuneen rakkauden kuvauksia. Päähenkilö Chow (Tony Leungin) on kadottanut itsensä ja kyvyn rakastua onnistuneesti. Hänen odysseiaansa rytmittävät unenomaisen kauniit naiset.
Timo Kallisen toimittama, Tiedonantajan pitkäaikaisen valokuvaajan Veikko Koivusalon historiallisista otoksista koostuva teos Pitkä 70-luku kiinnosti ostajia selvästi eniten Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy:n myyntipöydässä riippumattomien pienkustantajien joulumyyjissä viime viikonvaihteessa Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä.
Suomen osallistumista EU:n taistelujoukkoihin koskevassa kamppailussa ei oikeastaan pitäisi siirtyä taaemmalle puolustuslinjalle, kun eduskunta ei ole asiasta vielä päättänyt ja kun EU:n perustuslakia ei ole vielä hyväksytty eikä sotilaallisiin pakotetoimiin osallistumisen kieltävää rauhanturvalakia ole vielä muutettu.