Yksi viime viikonvaihteessa Helsingissä järjestetyn Suomen sosiaalifoorumin keskeisiä teemoja oli hyvinvointivaltion tulevaisuus. Vaikka aihetta pohjustettiin pääasiassa tilastotieteilijäin näkökulmasta, ei tämän työväenliikkeen suursaavutuksen tuhoa povattu. Tuhon mahdollisuus tosin on, mutta se johtuu arvovalinnoista, ei välttämättömyyksistä. Käyrien ja käppyröidenkin takaa paistaa päivä.
Arvoja, valintoja ja
talouden raameja
Turkulaisen ensi-iltayleisön boikotoima kohunäytelmä Konkurssisirkus on vahva näyttö JoukoTurkan osaamisesta. Turkan kirjoittama ja ohjaama näytelmä on hullunhauska, mutta samalla raaka ja raadollinen kuva maailmasta, joka jätti arvokeskustelun käymättä. Se on Turkan dokumentti ajasta, joka unohti moraalin, ja siitä mitä sitten seurasi, sanoo näytelmän nähnyt Arto Tuominen. Äkkilopun saaneen näytelmän viimeinen esityskerta on lauantaina 16. huhtikuuta
Helsingin johto haluaa kilpailuttaa kaupungin palvelukeskuksen Palmian hoitamat kiinteistö-, ruoka-, siivous- ja turvapalvelut. Näin siitä huolimatta, että kaupungin tilaama selvitys osoittaa, että alalla ei ole edellytyksiä aidolle kilpailulle. Selvityksen mukaan Palmia häviäisi suurimman osa kilpailutuksista, koska yksityiset kilpailevat pienillä palkoilla ja pätkätöillä.
Helsingin Santahaminassa on suuri punaisten joukkohauta, josta useimmat helsinkiläiset eivät edes tiedä. Sinne on haudattu Suomenlinnan vankileirillä ja muualla Helsingissä vuosina 1918–1919 kuolleet punaiset. Uhrien koko määrää ja kaikkia nimiä ei kuitenkaan ole selvitetty. SKP:n Helsingin piirijärjestö ehdottaa joukkohaudan historian tarkempaa selvittämistä ja nykyistä laajempaa muistopaikkaa.
Amos Andersonin museo on täyttynyt latinalaisamerikkalaisesta valokuvasta. Näyttelyssä Avoimet kartat valtavan maanosan valokuvataiteen ilmiöitä, sen moninaisuutta lähestytään kolmen teemaan avulla: identiteettirituaalit, näyttämöt ja vaihtoehtoiset historiat. Laajalti maailmalla kiertänyt näyttely tarjoaa kiinnostavan poikkileikkauksen latinalaisamerikkalaisen valokuvan elävästä ja dynaamisesta todellisuudesta.
SEIJA VÄÄRÄNEN
Suomessa vallitsee Euroopan unionin perustuslaista valtava ymmärryksen vaje ja keskustelun puute, kummallinen tila. Asiasta ollaan hiljaa, vaikka EU:n perustuslain tuomat muutokset ovat paljon suurempia kuin Suomen perustuslakiin sadan vuoden aikana tehdyt, sanoi EU-asiantuntija Thomas Wallgren Suomen sosiaalifoorumin EU ja demokratia -tilaisuudessa.
Katolinen kirkko ja paavinistuin on kautta historian edustanut mitä synkintä taantumusta. Monessa suhteessa tänään haudattava paavi Johannes Paavali II jatkoi tätä perintöä.
Johannes Paavalin 26 vuoden takaista valintaa paaviksi ja sen jälkeistä toimintaa käytettiin häikäilemättä Yhdysvaltain presidenttien, jo Jimmy Carterin ja hänen puolalaisen neuvonantajansa Zbigniew Brzezinskin mutta varsinkin Ronald Reaganin, sosialistisia maita vastaan käynnistämän horjutustoiminnan välineenä.
Radikalismi on normaalitila, todettiin Maanantaiklubin keskustelussa Mitä on kulttuuriradikalismi tänään? Taide on aina vahvimmillaan, kun se esittää kysymyksiä, sanoi Timo Bergholm. Minna Harjuniemi kertoi havainneensa, että kulttuuriradikalismi ei olekaan marginaalista, vaan kaiken pohja. Radikalismi on vallitsevien yhteiskunnallisten rakenteiden kyseenalaistamista, sanoi Elias Krohn.
RAINI LEHTONEN
Brasilialaisen Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka -kirjan ydinajatus on se, että tehtävämme ei ole vain maailman selittäminen vaan sen muuttaminen. Kirja ilmestyi jo 1970 ja on sittemmin käännetty monille kielille. Nyt kirja on saatu Vastapainon kustantamana ja Joel Kuortin suomentamana meillekin. Heikki Kemppainen esittelee teoksen.
SKP:n piirijärjestöjen vuosikokouksia pidettiin viime viikonvaihteessa useampiakin. Niissä olivat käsittelyssä toiminnan kehittämisen ja ajankohtaiset politiikan kysymykset. Monissa piirikokouksissa otettiin kantaa julkisten palvelujen kehittämisen puolesta kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä vastaan.
Ranskassa järjestetään kansanäänestys Euroopan unionin perustuslaista 29. toukokuuta. Yhdeksän maaliskuun 18. päivän jälkeen tehdyn mielipidetiedustelun mukaan perustuslaki olisi tullut hylätyksi, jos äänestys olisi järjestetty nyt. Gallupit ovat hermostuttaneet sekä Ranskan eliitin että EU:n johdon. Ranskalaisiin suunnataan nyt sekä uhkailuja että erilaisia harhautustemppuja.
ERKKI SUSI
Irakissa sotaa käyvän USA:n ja eräiden muiden Nato-maiden ilmavoimia on tulossa Suomeen sotaharjoituksiin toukokuun puolivälissä. Harjoituksissa on kyse myös ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan tapahtuvan hyökkäyksellisen ilmasodankäynnin harjoittelusta.
Adex05-nimellä järjestettävä ilmasotaharjoitus on tämän vuoden suurimpia Euroopassa. Mukana on 58 hävittäjää ja 700 sotilasta. Pirkkalan ja Kauhavan kentiltä aiotaan nousta tuhat lentotuntia.
Kolumbian suurimman ammattiliiton CUT:n (Central Unitaria de Trabajadores de Colombia) hallitukseen kuuluva Miguel Antonio Caro Pinedan pesti on eräs maailman vaarallisimmista. Maan oikeisto on pyrkinyt tukahduttamaan ay-liikkeen toimintaa jopa väkivaltaisesti: yli 3 000 CUT:n aktiivia on murhattu liiton liki 20 vuotisen historian aikana.
Euroopan unioni yrittää vapauttaa palvelujen kaupan alueellaan. Valmisteilla oleva direktiivi mahdollistaisi ulkomaisten halpatyöyritysten maihinnousun myös Suomeen. Kilpailun vapauttaminen uhkaakin rapauttaa julkisia palveluja entisestään.
Direktiiviä vastaan on Euroopassa noussut laajapohjainen kansanliike, joka sai maaliskuun EU-huippukokouksessa torjuntavoiton Ranskan torjuttua lakiesityksen.
Kirgisian "tulppaanivallankumous" oli alun perin maan sisäisten oppositiovoimien ja Yhdysvaltojen huolellisesti suunnittelema operaatio, joka kuitenkin riistäytyi oppositiojohdon valvonnasta. Mielenosoitukset Askar Akajevin hallintoa vastaan saivat yhä väkivaltaisemman luonteen. Ne paljastivat laajojen kansankerrosten suuttumuksen köyhdytetyn maan taloudellisia ja sosiaalisia oloja kohtaan.
Matti Vanhasen hallitus on ottanut kuntien palvelujen keskittämisen, kilpailuttamisen ja yksityistämisen keskeiseksi tavoitteeksi. Valtionyhtiöiden laajan yksityistämisen jälkeen ovat monet kuntien palvelut kohde, joka kiinnostaa rahapiirejä.
Auschwitzin keskitysleirin vapautuksesta tuli vastikään kuluneeksi 60 vuotta, mikä on ollut omiaan lisäämään aiheen ajankohtaisuutta. Uusin kuvaus keskitysleirin kauhuista on Martti Puukon toimittama ja suomentama kokoelma Tadeusz Borowskin novelleja, joka on saanut nimekseen Kotimme Auschwitz. Arto Tuominen arvioi kirjan.
Väkivalta oli keskeinen osa Adolf Hitlerin johtamien natsien ohjelmaa. Tammikuun 1. päivänä 1930 "ruskeapaidat" hyökkäsivät Berliinin kaduilla juutalaisten kimppuun ja tappoivat heistä kahdeksan. Nämä kahdeksan olivat ensimmäiset juutalaisuhrit natsien päättymättömällä murhalistalla.
Kuntien rahoitusta ja valtionosuuksia pohtinut työryhmä jätti joulukuussa raporttinsa. Työryhmä esittää muun muassa asiakasmaksujen ja kiinteistöverojen korottamista ja kouluverkon karsimisen helpottamista. Sen sijaan kovin suuria muutoksia kuntien valtionosuuksien määräytymiseen ei välittömästi ole tulossa. Niitä saadaan odottaa seuraavaan vaalikauteen.
Tähänastinen porvarillisen historiankirjoituksen versio Suomen vuoden 1970 tapahtumista on niin moneen kertaan osoitettu valheeksi, ettei siitä voida enää pitää kiinni. Niinpä Suojelupoliisissa työskentelevä tutkija Kimmo Rentola on nyt teoksessaan Vallankumouksen aave kehittänyt siitä uuden version.
ERKKI SUSI
Arkinen elämä Palestiinassa jatkuu Israelin miehityksestä huolimatta. Viime vuonna alueella asunut Tuija Hakkarainen kertoo palestiinalaisten vaikeasta tilanteesta. Erityisen huonossa asemassa ovat lapset, joilta usein puuttuu toinen tai molemmat vanhemmat. Apua siis tarvitaan.
– On hyvin kyseenalaista, onko Rakennusliiton sopimus tupo-ratkaisua kummoisempi. Palkkojen korotukset ovat juuri ja juuri odotettavissa olevan hintakehityksen kanssa samaa tasoa, joten reaaliansioita tämä sopimus ei juurikaan korjaa, kommentoi kirvesmies Pentti Nurminen Rakennusliiton viime viikon perjantaina hyväksymää sopimusta.
(TA)
Sjónia on pidetty 1980-luvun islantilaisen underground-runouden tulkkina. Hän on kuitenkin ottanut etäisyyttä kapinavuosiinsa, ainakin sen verran, että suostuu vastaanottamaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnon romaanistaan Skugga Baldur. Hän on kuitenkin osuvasti todennut, että islantilainen kirjailija on aina oman yhteiskuntansa myötä outsider, kirjoittaa Arto Tuominen.
Presidentti George W. Bush teki jättiprovokaation erityisesti kolmannen maailman maita, YK:ta ja USA:n eurooppalaisia liittolaismaita vastaan esittämällä Maailmanpankin seuraavaksi pääjohtajaksi USA:n nykyistä varapuolustusministeriä Paul Wolfowitzia.
USA on valinnut Maailmanpankin pääjohtajan koko instituution 60-vuotisen historian ajan. Hallitsevan asemansa turvin USA on käyttänyt pankkia häikäilemättä kehitysmaiden alistamiseen ja omien suuryhtiöidensä hyödyttämiseen.
Tänä vuonna on kulunut kymmenen vuotta eteläafrikkalaisen vapaustaistelijan ja kommunistijohtajan Joe Slovon kuolemasta. Etelä-Afrikassa koko tämä vuosi on omistettu Slovon muistolle. Vuotta vietetään ottamalla oppia Slovon elämäntyöstä ja esimerkistä käytännön toiminnassa. Mark Waller kirjoittaa aiheesta.
EU:n alueella moni kunta ja kaupunki on julistautunut GATS-vapaaksi alueeksi, toisin sanoen kunnaksi joka haluaa käyttää omaa harkinta- ja määräysvaltaansa palveluistaan päättäessään. Suomessa toiminta on vasta iduillaan, mutta jotakin on jo tapahtumassa. Kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp) on tehnyt esityksen Tampereen julistamiseksi GATS-vapaaksi alueeksi.
Rautatieläisten liitto kokoontuu liittokokoukseen toukokuussa. Jäsenistössä ollaan oltu tyytymättömiä liiton demarivetoiseen linjaan. Monien mielestä se myötäilee hallituspolitiikkaa edunvalvonnan kustannuksella. Nyt on Osasto 51:n liittokokousedustajien vaalissa tarjolla vaihtoehto.
(MK)
Ehkä George W. Bush on sittenkin ollut koko ajan oikeassa Lähi-idän-politiikassaan ja hyökätessään Irakiin. Jospa Bushin tavoite levittää demokratiaa sittenkin toimii. Katsokaa nyt. Israelin ja palestiinalaisten kesken tapahtuu taas edistystä. Irakissa järjestettiin vaalit. Libanonilaiset haluavat heittää syyrialaiset miehittäjät maastaan. Egyptissä ja Saudi-Arabiassakin on alettu puhua demokratiasta. Iran joutuu neuvottelemaan epäillyistä ydinhankkeistaan. Jne.
Hallituksen hyväksymät budjettiraamit osoittavat, että sillä ei ole aikomustakaan huolehtia työllisyydestä. Esitykset työttömien pakottamisesta töihin jopa ilman palkkaa ovat suorastaan ihmisoikeuksien loukkaamista. Hallitus heikentää myös kuntien mahdollisuuksia työllistää.
SKP:n keskuskomitea esittää työllisyysohjelmaa, joka perustuu palkkatyöntekijöiden aseman parantamiseen, kuntien rahoituksen vahvistamiseen ja verotuksen muuttamiseen oikeudenmukaisemmaksi.
Heikki Ylikankaan näytelmä Ne kahdeksan valittua Helsingin kaupunginteatterissa kertoo tärkeästä aiheesta, Suomen jatkosodan aikana Saksan tuhoamisleireihin luovuttamista juutalaisista. Mutta pitääkö näytelmän pääväittämä, että Suomi suostui luovutuksiin vastoin tahtoaan Saksan kiristämänä saadakseen Saksalta viljaa, paikkansa?
ERKKI SUSI
Kuubassa dokumenttielokuvalla on ollut vallankumouksesta lähtien vahva rooli. Eikä dokumenttitarjonta ole todellakaan pelkkää vallankumouksen ylistystä vaan monipuolista ja kriittistä kuubalaisen yhteiskunnan tarkastelua.
Tiedonantaja haastatteli Tampereen elokuvajuhlilla dokumenttiohjaaja Arturo Sottoa ja kriitikko Carlos Galianoa.
ARI SARDAR
Italian tiedustelupalvelu onnistui viikko sitten vapauttamaan Irakissa siepatun italialaisen toimittajan Giuliana Sgrenan. Kun Sgrenaa ja tiedustelupalvelun miehiä kuljettanut auto oli matkalla Bagdadin lentokentälle, Yhdysvaltain joukot avasivat sitä vastaan tulen. Sgrenaa omalla kehollaan suojannut tiedustelupalvelun agentti Nicola Calipari kuoli ja muut autossa olleet haavoittuivat tulituksessa.
Yrittivätkö yhdysvaltalaiset sotilaat tarkoituksella tappaa italialaisen toimittajan Giuliana Sgrenan Irakissa? Tätä kysytään nyt niin Italiassa kuin muuallakin maailmassa.
Sgrena oli muun muassa tavannut Fallujasta pakoon päässeitä siviilejä, jotka kertoivat USA:n siviilejä vastaan käyttämistä kielletyistä aseista, kuten rypälepommeista, napalmista, sinappikaasusta ja hermokaasusta.
ERKKI SUSI
Nuorisoliittolaisten ohjelmatyö antoi tilaisuuksiin ja juhliin sisältöä 1950- ja 1960-luvuilla. Itse asiassa koko työ aina 70-luvun puoliväliin asti oli mitä suurimmassa määrin kulttuurityötä, mutta se oli sidottu taloudelliseen ja poliittiseen kamppailuun taantumusta vastaan. Kisälli- ja kisällitärlaulut olivat mitä terävintä poliittista satiiria.
OILI SUOMI
Julkisen palvelun sähköisen viestinnän puolesta toimiva kansalaisjärjestö Pro Yleisö ry vaatii vuosikokouksensa kannanotossa kaupallisten kanavien toimilupamaksujen palauttamista ennalleen. Vaatimusta perusteellaan muun uudella tilanteella, joka syntyi MTV3:n siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen.
Kolmen eri vasemmistopuolueen edustajat pohjustivat Maanantaiklubilla keskustelun aiheesta Mihin menet, vasemmisto? Nykyinen meno, jossa tuloerot kasvavat, suurtyöttömyys jatkuu ja laaja hyökkäys Suomen ulkopolitiikkaa vastaan on käynnissä tavoitteena Nato-jäsenyys, osoittaa, että tarvetta vasemmiston keskustelulle on.
LEO PARTANEN
Maassamme on korkeimmalta taholta jälleen väitetty, että Suomi kävi vuosina 1941–44 "erillissotaa" Neuvostoliittoa vastaan. On myös väitetty, etteivät Pariisin rauhansopimus ja sitä edeltänyt välirauhansopimus tuoneet demokratiaa Suomeen. Väitteitä kommentoidaan kahdessa pakinassamme ja myös Lukijoilta-sivulla.
Oikeisto on yrittänyt sekoittaa kunnallisveron progressiivisuutta koskevaa keskustelua. Tätä kommentoidaan toisessa pääkirjoituksessa. SKP on jo kauan sitten esittänyt kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi. SKP esittää myös, että pääomatulot saatetaan kunnallisverotuksen alaisiksi.
ERKKI SUSI
Valtakunnallista työväenlehtipäivää vietetään 3.3. Onko modernilla mediakentällä vielä tilaa työväenlehdille vai viekö sensaatio- ja viihdelehdistö elintilan asiallisimmilta julkaisuilta? Tiedonantaja etsi vastauksia kentältä.
Tampereen tehtaiden porteilla jaetaan taas Tiedonantajaa.
– Palaute on ollut pelkästään positiivista, kertoo Arto Lohi. Levikkityöstä voidaan edetä molemminpuoliseen vuorovaikutukseen.
Sopivasti työväenlehtipäivänä Helsingin Sanomat julkisti tutkimuksen, jonka mukaan vuosien 1990 ja 2002 välillä tulonsaajien ylimmän yhden prosentin reaalitulojen kasvu oli 122 prosenttia eli noin seitsemän prosenttia vuosittain. 1990-luvun puolivälin jälkeen käynnistynyt tulojen kasvu on hyödyttänyt melko pientä huippuryhmää. Ylin noin yksi prosentti tulonsaajista on kahminut valtaosan tulojen noususta.