Leninin asettamuksen mukaan kommunistisessa liikkeessä yhdistyvät johdonmukainen uskollisuus periaatteille ja taktiikan joustavuus. Tämä periaatteiden pysyvyyden ja taktiikan joustavuuden ykseys näkyy ennen kaikkea puolueen poliittisessa päälinjassa, tämän päälinjan perusperiaatteissa, sen historiallisessa kehityksessä ja sen luovassa soveltamisessa eri tilanteissa.
"Joskus on hyvä, että Suomi vie ja Ruotsi vikisee", rehvasteli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen tilannetta, jossa Suomi lähtee mukaan Naton nopean toiminnan joukkoihin, mutta Ruotsi lykkää oma NRF-ratkaisuaan ainakin ensi syksyyn.
Pekingin olympiakisoihin valmistautuva Kiina joutui maailmalla ikävän huomion kohteeksi Tiibetistä alkunsa saaneiden tapahtumien takia. Tiibetissä ja eräillä sen lähialueilla puhkesi levottomuuksia, jotka alkoivat Dalai-lamaa tukevien munkkien protesteista Lhasassa ja levisivät myös laajemmiksi mellakoiksi.
Kunnallisvaalit on usein luokiteltu merkitykseltään vähempiarvoisiksi ja kunnallispolitiikassa mukana olevat ikään kuin toisen luokan poliittisiksi vaikuttajiksi. Kuntapuitelaki on kuitenkin muuttanut tilannetta ratkaisevasti. Kuntapäättäjät ovat nykyään paljon vartijoita.
Suomen kommunistinen puolue saavutti kiellettynä ja yli 35 vuotta kestäneen maanalaisuuden kaudella merkittäviä tuloksia suuntautumalla toimintaan julkisissa järjestöissä. Sellaisia olivat ammattiosastojen ohella mm. vuonna 1920 perustettu Sosialistinen työväenpuolue, Sosialidemokraattisen puolueen perusjärjestöt, Sosialidemokraattinen nuorisoliitto sekä työväen urheilu- ja raittiusjärjestöt.
Italialaiselle marxilaiselle ajattelijalle Antonio Gramscille termi intellektuelli oli erittäin tärkeä. Gramsci jakaa intellektuellit kahteen eri ryhmään, orgaanisiin ja traditionaalisiin intellektuelleihin. Orgaaniset intellektuellit ovat Gramscin mukaan henkilöitä, jotka käytännön kautta nousevat työväenliikkeessä johtavaan asemaan. Traditionaaliset intellektuellit puolestaan ovat perinteisissä, henkisesti johtavissa asemissa.