SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Keywords:
SETU ajaa seksuaalirikosten uhrien asiaa
03.07.2025 - 08:30
(updated: 04.07.2025 - 18:27)
Seksuaalirikosuhrien tuki ry:n (SETU) perustamisesta on vasta muutama kuukausi, mutta järjestössä on täysi tohina päällä. Seksuaalirikosten uhrit ovat kauan tarvinneet uutta tukea. Elokuuksi järjestö suunnittelee valatakunnallisia mielenosoituksia.
”Meillä on yhdistyksen perustaminen työn alla, sillä haluamme työskennellä aiheen edistämiseksi myös jatkossa”, vahvistaa Räisänen, joka on yksi järjestön perustajajäsenistä ja toimii yhdistyksen valtakunnallisena varapuheenjohtajana. SETU ry:n puheenjohtaja on Saana Flink.
Seksuaalirikosten uhrit ovat erilaisia ihmisiä. Myös rikoksilla on monia muotoja. Viime vuosina raiskaus ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ovat olleet erityisen näkyviä sekä rikostilastoissa että oikeuden tuomioissa. Tilastokeskuksen mukaan eniten tuomioita päärikoksena annettiin Suomessa vuonna 2023 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä (268 tuomiota) ja raiskauksista (239 tuomiota). Seksuaalirikosten ja tuomioiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2023 tuomioiden määrä kasvoi 33 % edellisvuoteen verrattuna.
Seksuaalirikosten uhrien todellisuus ei mahdu termeihin eikä tilastoihin
SETU ry:n mukaan uhrit tarvitsevat tukea traumaansa erilaisista syistä. "Yhdistyksen tehtävä on tehdä näkyväksi uhrien todellisuus, joka ei mahdu juridisiin termeihin eikä tilastoihin", sanoo Mia Räisänen.
"Me tulemme SETU:n toiminnassa tarttumaan olennaiseen – sekä törkeisiin että lievempiin tekoihin. Haluamme muutosta ja parannusta."
Räisänen viittaa tässä tilastoihin, joiden mukaan vuonna 2023 eniten tuomioita annettiin raiskauksista ja lapsen hyväksikäytöstä. SETU haluaa nostaa esiin sekä nämä tapaukset että seksuaalisen ahdistelun, jonka kohdalla on vaikea ymmärtää, milloin se täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Räisänen painottaa, että pelkät rangaistukset eivät riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrystä siitä, milloin rikos on tapahtunut – ja miten uhri voi sen tunnistaa.
"Me SETU:ssa toivomme kaikkien osallistumista toimintaamme ja valmisteilla oleviin mielenosoituksiin, koska ajattelemme, että tämä asia koskee meitä kaikkia. Olemme olleet yhteydessä niin ikäihmisiin kuin oppilaitoksiin, kuntiin, miehiin, naisiin ja sateenkaariväestöön. Toivomme, että yhdistystoiminnan kautta pääsemme keskustelun avulla edistämään tietoisuutta seksuaalirikoksista ja uhrien oikeuksista."
Räisänen toivoo järjestölleen näkyvyyttä ja kasvua valtakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi yhteisöllisyyden kautta. "Me toivomme, että tästä tulisi suorastaan spektaakkeli – että asia tuotaisiin niin laajasti esiin kuin mahdollista", sanoo Räisänen.
SETU:n työ on vasta alussa. Jos järjestön varapuheenjohtajasta on kiinni, toiminta kantaa pian hedelmää. Mielenosoituksia suunnitellaan nyt eri puolille Suomea. Ehkä yhä useampi tiedostaa omat oikeutensa, osaa asettaa rajoja, hakea rikoksen tapahduttua oikeutta ja uskaltaa puhua ääneen.
"On pelkkä jäävuoren huippu, mitä rikosilmoituksia tehdään. Suurin osa ei uskalla tehdä rikosilmoitusta – varsinkaan, jos tekijä on läheinen", sanoo Räisänen.
Kirjoittajan artikkelit
Maailmanpolitiikan jännitteet eivät enää rajoitu pelkästään sotilaallisiin konflikteihin tai diplomaattisiin kiistoihin. Talous on noussut keskeiseksi osaksi suurvaltakamppailua, ja vapaakaupan ideologia on monin paikoin haastettu. Tutkijat Jyrki Käkönen ja Pertti Honkanen tarkastelevat kehitystä, jossa globalisaation pitkä kausi näyttäisi olevan päättymässä. Sen tilalle rakentuu uudenlainen kansainvälinen järjestys, jossa valtakeskukset hakevat asemaansa uudelleen talouden, turvallisuuspolitiikan ja teknologian rajapinnoilla.
Työttömien keskusjärjestö huutaa hälytysmerkkiä, jonka kaiun ei toivoisi katoavan virkamiesten muistioihin. Vuosikokouksessaan Kokkolassa järjestö linjasi, että pitkäaikaistyöttömät on ahdistettu yhteiskunnan laitamille – ei vahingossa vaan toistuvien poliittisten päätösten seurauksena. Tilanteessa, jossa työllistymisnäkymät ovat huonontuneet ja palvelut kaventuneet, työelämän ulkopuolelle jääneet eivät kaipaa enää lisäsanktioita – vaan mahdollisuuksia.
- ‹ edellinen
- 11 / 12
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.