Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tänään vierailulla Helsingissä, jossa hän osallistuu Paasitornissa pidettävään SAMAKin vuosikokoukseen. Niukasta tiedotuslinjasta huolimatta paikan päälle on kerääntynyt Suomen puolueettomuutta vaativia mielenosoittajia.
Keywords:
EU kutsuu Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan sotilasjoukot liikkumaan vapaasti rajojensa sisällä
Euroopan unioni valtuutti Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan liittymään sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) projektiinsa tänään, kertoo Morning Star. Unioni sallii näin maiden sotilasjoukkojen esteettömän liikkumisen unionin sisällä.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi, että päätös "tehostaa EU:n puolustusta ja vahvistaa turvallisuuttamme" nopeuttamalla armeijoiden siirtämistä mantereelle. Yhdysvalloilla on Euroopassa yli 70 000 sotilasta, ja se johtaa tällä hetkellä lähes 30 000 sotilaan Defender Europe 2021 -sotaharjoitusta Venäjän rajoilla Itämereltä Mustallemerelle.
Sotilaallisen liikkuvuuden PRY-projekti mahdollistaa sotilashenkilöstön ja sotilaallisten voimavarojen nopean ja saumattoman liikkumisen kaikkialla EU:ssa joko rauta-, maa-, ilma- tai meriteitse. Se on osa EU:n ehdottamaa pysyvämpää rakenteellista sotilasyhteistyötä, Pescoa, jota pidetään joillakin tahoilla askeleena kohti EU-armeijaa.
Päätöksen kyseenalaisuutta lisää se, että virallisesti puolueettomat maat kuten Irlanti, Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolella, mutta mukana Pescossa.
Britannian kommunistisen puolueen puheenjohtaja Robert Griffiths sanoo, että Yhdysvaltojen kutsuminen projektiin on "uuden kylmän sodan vaarallista kärjistymistä, mikä korostaa EU:n kasvavaa sotilaallista roolia". Hän kehottaa sosialisteja vahvistamaan rauhanliikettä Iso-Britanniassa ja kansainvälisesti Maailman rauhanneuvoston kautta.
EU-kriittisen, ammattiyhdistysaktiiveista koostuvan Trade Unionists Against the EU -liikkeen entinen puheenjohtaja Doug Nicholls sanoi Morning Starille, että ”EU:n lisääntyvä sotaisuus ja militarisointi" oli yksi syy siihen, että monet sosialistit Britanniassa äänestivät Brexitin puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Autoliikenteen kolmen alan lakot ovat jatkuneet tänään. SKP:n Helsingin piirikomitea ihmettelee sovittelijan roolia, kun tämä on antanut teknologiateollisuuden suuryrityksille käytännössä ratkaisevan päätösvallan muidenkin alojen palkoista.
Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto ei hyväksynyt kaupungin energiayhtiö Helenille esitettyä omistajastrategiaa, mutta jätti valmisteltuun ehdotukseen epämääräisen linjauksen.
- ‹ edellinen
- 15 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?