CIA:n vanhan käsikassaran ja al-Qaidan johtajan Osama bin Ladenin arvioidaan kuolleen viimeistään vuonna 2002. Näin ovat välillä päätelleet myös USA:n viranomaiset. Mutta aina kun presidentti George W. Bush on suurissa vaikeuksissa, Osama on "herätetty henkiin". Hänen nimissään on vuodatettu julkisuuteen nauhoja, jotka CIA on todistanut "aidoiksi". Mitä siitä, että riippumattomat asiantuntijat ovat pitäneet nauhoja väärennettyinä.....
(ES)
Sauli Niinistön vaalikampanja perustui huijaukseen. Huijaus alkoi tunnuksilla "työväen presidentti" ja "vastakkainasettelun aika on ohi".
Kuten tällä palstalla jo lokakuussa todettiin, natsit käyttivät 1930-luvun Saksassa samanlaisia tunnuksia. Natsien 1934 läpi ajama laki kielsi jaon työnantajiin ja työntekijöihin. Jaon sijasta puhuttiin "kaikkien saksalaisten kansa- ja suoritusyhteisöstä".
On asioita joista puhutaan ja asioita joista ei puhuta.
Jenkkien doping-rikkomukset urheilussa kuuluvat useimmiten viimeksi mainittuihin. Sen sijaan – jos ja niin edelleen – eräässä entisessä vihollismaassa höyhenen kevytkin epäilys häivähtää, niin jo pannan morgoonit soimaan.
Venäjän geopolitiikan akatemian varapresidentti, entinen asevoimien yleisesikuntapäällikkö, kenraali Leonid Ivashov on kertonut harvemmin kuultuja tosiasioita globalismista ja terrorismista.. Eikä niitä ole tietenkään julkaistu "vapaan maailman" valtamediassa vaan Kuuban kommunistisen puolueen Las Tunas -lehdessä.....
(ES)
Oikeiston yritys saada Euroopan neuvosto järjestämään kommunisminvastainen näytösoikeudenkäynti kuivui kokoon. Ruotsin oikeiston kansanedustaja Göran Lindbladin esittämä kommunisminvastainen lausuma sai neuvostossa enemmistön, mutta ei toimenpiteisiin ryhtymisen edellyttämää kahden kolmasosan määräenemmistöä.
Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn määritteli viime keväänä Maanantaiklubilla radikalismin vallitsevien yhteiskunnallisten rakenteiden ja instituutioiden kyseenalaistamiseksi juuriaan myöten, niin että mikään ei ole tabu. Me kommunistit pidämme itseämme hyvinkin radikaaleina vaatiessamme talouden rakenteiden perinpohjaista muuttamista, mutta kuinka moni meistä on valmis muuttamaan omaa elämäntapaansa, vaikka puolueemme ohjelmakin sitä edellyttää?
Vaalikeskustelujen myötä on käynyt entistä selvemmäksi, että oikeiston päätavoitteena presidentinvaalissa on tien avaaminen Suomen viemiselle USA:n johtamaan sotilasliitto Natoon, arvio SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
– Presidentiksi yritetään saada henkilö, joka on valmis käyttämään asemaansa Natoa vastustavan kansalaismielipiteen kääntämiseen tai sivuuttamiseen.
Historiasta tiedetään sellaisiakin äänestäjiä, jotka ovat presidentinvaalien toisella kierroksella jättäneet käyttämättä äänioikeuttaan, koska kumpikaan ehdokas ei ole heitä miellyttänyt. Tai äänestäneet selvästi huonompaa ehdokasta, koska toistakin ehdokasta vastaan on ollut paljon hampaankolossa. Helppojen aikojen ylellisyyttä?
Tuskinpa on kovin laajasti tiedossa, että idea Lenin-museosta syntyi Tampereella jo joskus 1920-1930 -luvuilla. Lenin-museon johtajan Aimo Minkkisen mukaan ajatus virisi tuolloin tamperelaisten vasemmistolaisten opiskelijoiden piirissä, mutta ensimmäisen tasavallan poliittisessa ilmapiirissä ajatuksen vieminen käytäntöön oli mahdotonta.
Ay-liikkeen ongelmat ovat samantyyppisiä Venäjällä kuin länsimaissakin. Työelämän pirstoutuminen näkyy suurten tuotantolaitosten jakaantumisena pienempiin. Yksityistäminen etenee nopeasti, mistä seuraa työntekijöiden määrän väheneminen. Myös ammattiliittojen jäsenmäärä on sitä myötä pienentynyt.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen suurimpana yllätyksenä voidaan pitää keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen vaatimatonta ääniosuutta ja putoamista toiselta kierrokselta. Tosin mielipidekyselyt ennakoivat tulosten suuntaa. Nähtävästi muun muassa yleinen hallituspolitiikka, kehnot maatalousratkaisut EU:ssa ja kuntaremonttihanke rokottivat pääministerin kannatusta.
Kulttuurimme teknologisoituu koko ajan. Elämme tietokoneiden ja -verkkojen keskellä ja myös pitkälle niiden ehdoilla. Mutta onko yhteiskuntamme muuttumassa Matrix-tieteiselokuvien kuvaamaksi dystooppiseksi, koneiden hallitsemaksi painajaiseksi vai pystytäänkö tietotekniikan ja digitaalisuuden kautta luomaan uutta, parempaa yhteiskuntaa?
Nyt ovat taas toiveet Torinon talvikisojen mitalisaalista huipussaan. Media jakaa etukäteen, niin kuin aina, mitaleita roppakaupalla suomalaisille urheilijoille. Ja kasaa paineita heidän niskaansa.
Toki emmeitä on olemassa. Siitä olivat osoituksena viime viikonvaihteenkin kisat.
Eero Heinäluoma lupasi presidentinvaaleihin jättiyllätystä ja salaista asetta. Hänen arveltiin tarkoittavan nimekästä yllätystukijaa Tarja Haloselle. Lehdistössä jo spekuloitiin, että se voisi olla Anneli Jäätteenmäki.
Myöhemmin viikolla SDP:n tiedotussihteeri Reijo Paananen kertoi Heinäluoman tarkoittaneen Halosen puolisoa, tohtori Pentti Arajärveä.
Jos tämä on SDP:n mielestä jättiyllätys, ei hyvältä näytä.
* * *
Keskiuusmaalaiset kunnat ovat joutuneet Matti Vanhasen hallituksen ajaman kunta- ja palvelurakennehankkeen koelaboratorioiksi. Kokeiltavana ja selviteltävänä on monia siihen liittyviä muutostavoitteita. Näitä hankkeita ollaan toteuttamassa, vaikkei niihin liittyviä alueellisia ja valtakunnallisia selvityksiä ole saatu edes puolitiehen.
Baskimaa eli Euskal Herria sijaitsee Biskajan lahden rannalla, 25 000 neliökilometrin suuruinen alue kattaa sekä Pohjois-Espanjan autonomisen Baskimaan että luoteis-Ranskan baskiseudut.
Baskien ikivanha kieli, euskera, on ainutlaatuinen ja ainoa säilynyt kantaeurooppalainen kieli, joka syntyi paleoliittisella kaudella kauan ennen indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielien ilmaantumista.
Kuka vielä muistaa viime syksynä julkaistun gallupin, jonka mukaan tasavallan presidentin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu kansalaisten mielestä hyvinvointivaltion, kansalaisten tasa-arvon ja muiden sellaisten asioiden puolustaminen – kieltämättä asioita, joissa presidentillä ei ole juurikaan päätösvaltaa?
Tampereen kunnallispoliittinen eliitti valmistelee kuumeisesti tilaaja-tuottaja -mallin eli ns. tiltun käyttöönottoa. Viimeisin ratkaisu on tuon mallin ulottaminen julkiseen liikenteeseen eli kaupungin liikennelaitokseen (TKL) tämän vuoden huhtikuun alusta.
Nämä presidentinvaalit voivat osoittautua Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kannalta tärkeimmiksi vuosien 1956 ja 1962 jälkeen. Tai sitten kulisseiksi, joiden takana kansaa petetään. Kyse on tietenkin Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kohtalosta ja Nato-jäsenyydestä.
Suomalainen tuntee olonsa taas jonkin verran turvallisemmaksi. Sotaministeri Seppo Kääriäinen on armeijamme ylipäällikön Tarja Halosen siunauksella hankkinut meille uuden aseen: raketinheittimen.
Ne ovat tosin jo 15 vuotta vanhoja, Hollannissa käytöstä poistettuja vehkeitä, mutta yhä edelleen tehokkaita. Niillä voidaan heitellä miinaraketteja 38 kilometrin päähän ja ampua ohjuksia jopa 300 kilometrin etäisyydelle.
Asukkaiden enemmistö vastustaa mielipidetiedustelujen mukaan pääkaupunkiseudullakin kuntien yhdistämistä. Tästä piittaamatta kokoomus vaati Helsingin kaupunginvaltuustossa keskiviikkona Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja myös Sipoon länsiosan yhdistämistä Suur-Helsingiksi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuoren (kok) esitystä tukivat muiden ryhmien johtajat RKP:tä ja SKP:n ja asukaslistan ryhmää lukuun ottamatta.....
(TA)
Presidentinvaalissa on kyse ennen muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Useimmat ehdokkaat kuitenkin väistelevät selkeitä kannanottoja juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikan pääkysymyksissä. Ennen muuta se koskee kantaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja Nato-jäsenyyteen.
Tämä näkyy presidenttiehdokkaiden vastauksissa ja kannanotoissa SKP:n kaikille ehdokkaille esittämiin viiteen kysymykseen.
Milloin Yhdysvallat ja Israel aloittavat seuraavan sotilaallisen aggression Lähi-idässä, siitä spekuloidaan asiantuntijapiireissä yhä kiivaammin. Ajankohtaspekulaatioissa suosituin vaihtoehto on maaliskuu. Kohteina "suosikkilistalla" ovat Syyria ja Iran.
Kgotatso ja Tshepo odottavat joulua aina hieman pelonsekaisin tuntein. Etelä-Afrikassa lomapyhien aikana rikosten määrä tuppaa kääntymään kasvuun. Ehkäpä syynä ovat kesäinen keli, pitkät lomat ja perheiden harteille kasatut ylisuuret odotukset: pitäisi käyttää tavallista enemmän rahaa ja ostaa jotain mukavaa. Mutta joulukuu on ikävä kuukausi maassa, jossa tilastoitujen ryöstöjen määrä on muutenkin maailman suurimpia.
Ryöstelevät jengit
Joulun edellä haastoi Kapeaharteinen historiantukijoita kertomaan, mitä Suomessa olisi tapahtunut, jos natsi-Saksa olisi voittanut toisessa maailmansodassa – ja pieni Suomi siinä sivussa. Tulihan niitä vastauksia. Mutta kaikki alkoivat sanoilla:
– Eihän se olisi ollut mahdollista!
Miten niin mahdotonta? Risto Ryti ja kumppanithan lähtivät luomaan Suur-Suomea varmoina siitä, että Saksa voittaa!
Miksi nyt on unohdettu johtajiemme pyhät puheet?
Syksyn 2005 kuluessa on tapahtunut asioita, jotka ovat jälleen kerran korostaneet Karl Marxin ajattelun ajankohtaisuutta Suomessakin.
Sata vuotta suurlakosta
Vuodet 1992–1994 olivat Suomen itsenäisyyden kauden eräitä merkittävimpiä vuosia. Tuolloin käydyissä EU:n jäsenyysneuvotteluissa lyötiin lukkoon se linja, joka johti kyllä-äänten niukkaan voittoon EU-kansanäänestyksessä syksyllä 1994. Osa kansasta katsoo itsenäisyyden päättyneen neuvotteluja ja kansanäänestystä seuranneeseen EU-jäsenyyteen, osa pitää prosessia yhtenä merkkipaaluna itsenäisen Suomen historiassa.
Yleisten kirjastojen syntyhistoria esimerkiksi Pohjoismaissa on erottamaton osa demokratian syntymisprosessia. Maailman sosiaalifoorumi (World Social Forum, WSF) ja sen kehittyminen voidaan taas nähdä osana globaalisen demokratian syntyprosessia.
Joulusta tähteeksi jäänyttä:
Presidentti George W. Bush lähetti kuulemma joulukortteja 200 maan johtajille. Oikeastaan kortteja oli 201, mutta joku huomasi kertoa presidentille, että Legoland ei ole oikea maa.
* * *
Tieto-Finlandiasta tähteeksi jäänyttä:
Palkinnon sai Jatkosodan pikkujättiläinen. Valitsija Helena Rannan mukaan kirja "haastaa pohtimaan ja kyseenalaistamaan yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä".
Presidentinvaalikeskustelujen perusteella voisi päätellä, että pääongelma Suomelle on Venäjä. Syypäitä tällaiseen painotukseen ovat sekä vaaliasioita hoitavat toimittajat, käytetyt asiantuntijat että itse ehdokkaat.