Pääsiäisen aikana junaliikenteessä astui voimaan lukuisia vuorojen heikennyksiä. Lappilan kyläyhdistys on valittanut palvelujen huonontumisesta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Hallitus kaavailee opintorahaan neljänneksen leikkauksia. Korkeakouluopiskelusta halutaan lainapainoitteista. Yliopistojen perusrahoituksesta leikataan. Ympäristöministeriötä ollaan alasajamassa siirtämällä Suomen metsiä ja vesiä erilliseen taseeseen. Quo vadis, Suomi?

Helsingin poliisin neuvottelukunnan kokouksen asialistalle on tulossa poikkeuksellisesti aloite kaupunginvaltuustosta. SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä arvostelee poliisin tiedotusta ja voimankäyttöä.

Suomen kommunistisen puolueen ”superviikonloppu” käynnistyi Rastilassa sorvin ääressä. Tovereita oli kokoontunut yhteen pohtimaan edustajakokouksen kannalta keskeisiä poliittisia kysymyksiä, joita käsitellään edustajakokousta varten valmistelluissa asiakirjoissa.

Helsinkiläinen kommunisti ja asukasaktiivi Ritva Hartzell ei epäröinyt  tarjota suojaa asunnottomille romanikerjäläisille. Hänen mukaansa suomalaisten asenteiden on muututtava, sillä pakolaisuus ei maailmasta katoa hetkessä.

Tänään vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Helsingin Maanantaiklubilla keskusteltiin maaliskuun alussa siitä, miten hölmöläisten politiikalla kavennetaan tasa-arvoa.

Heikki Tervahattu on Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti, joka paneutuessaan sotien ja asevarustelun aiheuttamiin ekologisiin uhkiin on seurannut vuosikymmenien ajan myös kansainvälisen politiikan kysymyksiä. Seuraavassa Tervahatun mietteitä mm. NATOon, Yhdysvaltojen tulevaan sotaharjoitukseen Suomessa, Suomen turvallispolitiikkaan, NATOn isäntämaasopimukseen sekä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyen.

Erikoistutkija ja eläkeläisaktiivi Seppo Ruotsalainen kertoo, mikä on eläkkeiden tilanne tällä hetkellä. Taitetun indeksin poistoa ajavaan aloitteeseen ehtii vielä kerätä nimiä.

– Esittämäni biisi Perseitä, perseitä, perseitä kuvaa mielestäni osuvasti näitä hallituksen kolmea jätkää, toteaa Kari Peitsamo.

Luonto- ja retkeilyjärjestöjen vastustuksesta huolimatta metsähallituslakiin on jäämässä valtaosa sen ongelmista. Virheet on korjattava eduskunnan äänestyksissä.

Joukkovoimaan lauantaina suuntaavaa turkulaista Eira Kejosta harmittaa erityisesti se, että yhteiskunta ei huolehdi heistä, jotka eivät itse siihen pysty. Turvaverkon ulkopuolelle jää koko ajan suurempi joukko ihmisiä.

JHL:n Tero Pitkä ja Metallin Terho Laitila suuntaavat molemmat lauantaina Joukkovoiman mielenosoitukseen. Pitkä ei hyväksy naisvaltaisen hoitoalan leikkauksia, Laitila haluaa näsäviisaille idioottiporvareille kurinpalautuksen.

Tampereen Otetaan yö takaisin -tapahtumassa naistenpäivänä puhunut SKP:n Petra Packalén toivoo, että naiset osallistuisivat entistä enemmän ay-liikkeen toimintaan.

Sipilän hallitus on lyhyen kautensa aikana heikentänyt työttömien toimeentuloa ja työllistymismahdollisuuksia leikkaustoimenpiteillään. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö tukee 12.3. mielenosoitusta.

Kirjailija Tiina Raevaaran mukaan uudella tiedolla ja tiedon etsimisellä pitäisi olla itseisarvo. Nyt suomalainen yhteiskunta uhkaa naisten näkökulmasta taantua 1950-lukulaiseen käsitykseen maailmasta.

Sanna Siirtola lähtee lauantaina Kaarinasta Helsinkiin osallistuakseen Joukkovoima-mielenosoitukseen. Siirtola itse on jo tottunut köyhyyteen, mutta lastensa elämän ja tulevaisuuden kurjistamiseen hän ei kykene alistumaan.

Kenttä ei niele kilpailukykysopimusta. Ay-aktiivi Jonas Mithiku (oik.) on valmis torppaamaan elinkeinoelämän ja hallituksen vaatimukset tarvittaessa vaikka yleislakolla.

Joukkovoimaan 12.3. suuntaavan Wilma Karikon mielestä ajatus siitä, että hallituksen pelleilyä pitäisi sietää vielä seuraavat kolme vuotta, on mahdoton.

Neljä SAK:n liittoa ei lähde SSS-hallituksen ja ay-eliitin vedätykseen mukaan. SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju esittää vaihtoehtoja kyykytyspolitiikalle.

Joukkovoima-aktiivi Aura Kaskisydän haluaa, että tämä artikkeli otsikoidaan iltapäivälehtityyliin. Hänen mukaansa monet ovat niin ahtaalla hallituksen vuoksi, että voivat päätyä epätoivoisiin ratkaisuihin.

60-luvun kasvatti Päivi Uljas on tehnyt pitkän päivätyön ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti Elintarviketyöläisten Liiton palveluksessa. Myös akateeminen maailma on Uljakselle tuttu: vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan hän tarkasteli hyvinvointivaltiota ja erityisesti – kuten väitöskirjan otsikossa todetaan – hyvinvointivaltion läpimurtoa vuosien 1956 – 1964 välisenä aikana. Seuraavassa Uljaksen näkemyksiä hyvinvointivaltiosta ja sen roolista käytävään keskusteluun sekä päivän polttavista puheenaiheista. Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa 4.3. ilmestyneessä Tiedonantajassa.

SKP ei hyväksy palkkojen alennusta eikä SSS-hallituksen leikkauspolitiikkaa. Neuvoteltu "yhteiskuntasopimus" merkitsee peräti 2,5 miljardin euron tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.

Suomessa on vietetty työväenlehtipäivää vuodesta 1973 lähtien 2. maaliskuuta. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi toteaa, että työväenlehden on haastettava valtamedia poikkeavilla näkökulmilla.