Varsin merkittävää valtakunnallista poliittista painoarvoa omaavassa Iniön saaristokunnassa oli äskeisissä kunnallisvaaleissa maan korkein äänestysvilkkaus, peräti 89,5 prosenttia.
Selitys lienee yksinkertaisesti se, että Iniössä oli ehdokkaita asettanut vain yksi puolue, RKP. Ja sehän tiedetään, että muissakin yksipuoluejärjestelmissä äänestysprosentti kohoaa yleensä varsin korkeaksi – kuten esimerkiksi Pohjois-Koreassa, jossa se useimmiten lipoo siinä 99,99 prosentin pintaa.
Pentti Saarikoski astuu Helsingin Kaupunginteatterin lavalle Tuija Töyräksen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Omaksi kuvakseen. Näytelmä kertoo lapsinerosta, joka kirjoitti ylioppilaaksi 16-vuotiaana, oli Suomen kirjallisuuden suuri lupaus lyyrikkona, kääntäjänä ja pakinoitsijana ja päätyi 25-vuotiaana mielisairaalaan katkaisuhoitoon.
Vasta mielisairaalassa Saarikoski riuhtaisi itsensä irti perheestään ja hylkäsi ankaran isän ja uskovaisen äidin hänelle valmiiksi viitoittamat tiet.
– Kokoomuslaisen Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jussi Pajusen säästölinja näkyy parhaillaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien perustuslaillisten ihmisoikeuksien loukkauksina ja lakisääteisten palvelujen törkeänä alasajona. Kurituksen kohteeksi ovat kolmen suuren puolueen leikkauslistalla joutuneet vaikeavammaisten, toimeentulotuen asiakkaiden ja päivähoitoikäisten lasten subjektiiviset oikeudet, sanoo Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Olli Salin.
Näistä kunnallisvaaleista tuli kunnallisten peruspalvelujen vaalit. Ja SKP:llä sekä kansalaisliikkeillä oli suuri ansio siinä, että niin kävi. Näin riippumatta siitä, että suuret puolueet, jotka pakotettiin korostamaan palveluja, yrittävät nyt vaalien jälkeen unohtaa vaalilupauksensa ja jatkaa entiseen malliin.
Jos Abu Musab al-Zarqawia ei olisi olemassa, USA:n pitäisi keksiä hänet. Aikoinaan CIA:n leireillä koulutettu ja Afganistanissa taistellut yksijalkainen jordanialainen terroristi on USA:lle yhtä korvaamaton kuin saman koulutuksen saanut Osama bin Laden.
Näin vaalien läheisyydessä on yhdeltä jos toiseltakin taholta taas vaadittu päätöksentekijöiden keskuuteen uutta poliittista kulttuuria.
Uutta? Kunhan saataisiin ensin poliittista kulttuuria.
* * *
– Yhtiöiden voittojen kasvu samaan aikaan kun työpaikkoja karsitaan osoittaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajien puheilla työllisyyden edistämisestä lähes nollalinjan palkkaratkaisuilla ja yrityskohtaisilla sopimuksilla ei ole mitään katetta, totesi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen puhuessaan maanantaina Helsingissä.
Aloitamme pienellä arvausleikillä, periaatteella yksi risti kaksi.
Mistä seuraava virke on sanatarkka sitaatti: "Kunnallisvaalien alla päättäjillä ei ole varaa vähätellä paviaaniongelmaa"?
1) Ugandan banaaninviljelijäin liiton satovahinkokorvaustyöryhmän julkilausumasta?
X) Ankkalinnan eläintarhan varainkeruuvetoomuksesta?
2) Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta 12.10.2004?
Moni on miettinyt ainakin lapsena, onko arkinen todellisuus ainoa todellisuus. Jos vaikka kissat osaisivat puhua ja niillä vaikka olisi oma valtakunta. Semmoinen tarunhohtoinen, jossa on prinssejä ja prinsessoja.
Lähes kaikki puolueet esiintyvät kunnallisvaaleissa peruspalvelujen puolesta – ikään kuin jotkut avaruusoliot olisivat käyneet heikentämässä kunnallisia terveys-, sosiaali-, koulu- ja muita peruspalveluja.
Filosofian tohtorin, kulttuuriantropologi Tapio Tammisen kirja Pahan viehätys on jäänyt suomalaisessa mediassa vähälle huomiolle. Näin siitäkin huolimatta, että kirja on erinomainen, lähes täydellinen esitys natsismin historiasta. Tamminen paljastaa kirjassaan natsismin, äärinationalismin, fundamentalismin ja muukalaisvihan historiallista ja filosofista taustaa avaten lukijalle myytit, joille ne ovat vuosisatojen ajan perustuneet.
Vanhasen hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa kommentoidaan yksityiskohtaisesti toisaalla tässä numerossa. Tällä palstalla puututtakoon vain selontekoa koskevan keskustelun muutamiin erikoisuuksiin.
Julkisen sektorin toiminnan tulisi olla kuin urheilutapahtuma, jossa tärkeintä on rehti osanotto. Voitoista ja kilpailusta ei pitäisi olla niin väliä.
Vielä 1980-luvulla julkisen sektorin toiminta meni jotakuinkin näin. 1990-luvulla lama kuitenkin muutti kaiken.
Ennen puhuttiin kunnallisvaaleista, nyt puhutaan kuntavaaleista. Uusi nimitys on paikallaan, sillä nykyään valitaan kunta yhä useammin sen perusteella, mitä se suostuu juuri itselleen tarjoamaan.
Rikkaat valitsevat kuntansa sen mukaan, kuinka halvalla saa omakotitalotontin meren tai järven rannalta. Firmat valitsevat kuntansa sen mukaan, kuinka isoja teollisuushalleja on ilmaiseksi tyrkyllä.