Perlos, Lief, Foxconn, LK Products, Talgo, Suomen Autoteollisuus, Elisa, Stora Enso, Steveco, Stenqvist, Virke!
Tässä vain muutamia firmoja, jotka ovat aivan viime aikoina päättäneet vähentää työväkeään tai siirtää tuotantoaan ulkomaille. Kuten kaikki tietävät, tätä menoa on jatkunut jo vuosia. Eikä loppua ole näkyvissä.
Tradekan edustajistossa istuva turkulainen Kaija Kiessling on huolissaan osuuskunnan kohtalosta fuusion pyörteissä. Aikoinaan jo Osuuskunta Tarmolan edustajistossa vaikuttanut Kiessling on seurannut työväenliikkeen taloudellisen pohjan määrätietoista murentamista jo vuosia ja näkee nyt Tradekan ja Wihurin yhdistymisessä valitettavan tuttuja piirteitä. Työväenliikkeen taloudellista toimintaa vastaan on johdonmukaisesti hyökätty jo vuosikymmenten ajan.
G8-maat pääsivät viime viikonvaihteessa sopuun 40 miljardin dollarin paketista 18 köyhän maan monenkeskisten velkojen mitätöimiseksi välittömästi. Ohjelmaa voidaan lähivuosina laajentaa yhdeksällä ja myöhemmin tulevaisuudessa vielä 11 maalla, jolloin mitätöitävän velan määrä nousee 55 miljardiin dollariin. Päätös jätti kuitenkin auki keskeisimmän kysymyksen: Miten velkahelpotukset rahoitetaan?
A. Tanskanen paheksuu yleisönosastollamme kansanedustajien palkankorotuksia ja pitkiä lomia.
Kuulkaapas nyt, A. Tanskanen. Ette kai vaan ole kateellinen?
Kirjoitustanne voisi pitää provokaationa. Se saapuikin verotoimiston kirjeestä itse värkkäämässänne kirjekuoressa. Ettekö halua tukea vaikeuksissa olevaa paperiteollisuutta? Miksi ette osta kirjekuoria kaupasta, kuten muut?
Brasiliassa eletään tällä hetkellä soijabuumia. Soija on noussut tärkeäksi vientituotteeksi Amazonasin alueelta perinteisten puunviennin ja pihvikarjan kasvattamisen lisäksi. Soijan viljelystä on tullut myös yksi syy lisää Amazonasin sademetsien hävittämiseen.
– Viime vuonna hakattiin noin 26 000 neliökilometriä Amazonasia, sanoo Parássa toimiva liittovaltion syyttäjä Felicio Pontes......
ARI SARDAR
Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulokset "eivät merkitse maailmanloppua, eivät edes Euroopan unionin loppua", lohduttaa EU-komissaari Olli Rehn tehdessään surutyötä Helsingin Sanomissa (5.6.).
Johtajien on nyt "kuunneltava kansalaisten huolia" ja "palautettava usko Eurooppaan", kuuluu Ollin resepti.
Mutta ei näytä tämäkään poliittinen broileri varttuvan grillauskelpoiseksi.
Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen (SACP) kampanja maareformin asettamiseksi Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisen siirtymäkauden keskeiseksi painopisteeksi tuottaa hedelmää. Hallitus on suostunut yhteen kampanjan vaatimuksista, jonka mukaan tulisi pitää kansallinen maahuippukokous kokoamaan ihmisiä kaikilta maanomistuksen, hallintaoikeuden ja työvoiman aloilta.
Texasilaisen maahanmuutto-oikeuden pitäisi päättää maanantaina, mitä tehdä USA:han laittomasti palanneelle kansainvälisesti tunnetulle terroristille, Luis Posada Carrilesille. Tapauksesta on tullut USA:n viranomaisille kuuma peruna, jota on palloteltu jo kaksi kuukautta.
Kun Euroopan unionin kahden perustajamaan Ranskan ja Hollannin kansalaiset hylkäsivät unionille laaditun perustuslain kansanäänestyksissä ja kun on käynyt ilmeiseksi, ettei perustuslailla ole kansalaisten enemmistön tukea juuri missään muussakaan jäsenmaassa, EU on ajautunut syvään kriisiin.
Ammattiyhdistysliikkeen pitää palata juurilleen. Aloitteiden ja ideoiden on lähdettävä työpaikkatasolta. Muun muassa näitä teesejä kuultiin kevätkauden viimeisellä Maanantaiklubilla Ravintolalaiva Wäiskillä. Keskustelun aiheena oli ammattiyhdistysliikkeen rooli uudella vuosituhannella.
Jeesus Nasaretilainen käytti usein lammasvertauksia puhuessaan meistä ihmisistä. Tarkkanäköistä, mutta ei meille ihmisille kovin mairittelevaa. Meille tuli äskettäin kymmenen uutta lammasta. Minusta tuntuu ihan, että me olemme nyt pienkarjan suuromistajia. "Karjalaumamme" koko kun kolminkertaistui kertaheitolla. Yhdelläkään niistä ei ole EU:n vaatimia korvamerkkejä.
Ranskalaiset ja hollantilaiset näyttivät eliiteilleen närhen munat. Suomessa sen sijaan ollaan palaamassa taaksepäin, vanhoihin hyviin aikoihin. Paluu tapahtuu peitenimellä uudistus. Esimerkiksi koulutusuudistus.
Tuula Haataisen (sd) johtamassa opetusministeriössä ja opetushallituksessa ollaan lopen kyllästyneitä siihen, että maailmalla ihastellaan Pisa-tutkimusta ja maamme nykyaikaista ja pedagogisesti loistavia tuloksia tuottavaa koulutusta.
Työväen urheilun historiankirjat kertovat, että joskus ennen muinoin Suomessa oli Työväen Urheiluliitosta erkautunut pieni demarisiipi, joka perusti oman urheilujärjestön, Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton TUK:n. Jota myös Tuskaksi nimitettiin.
Tämän liiton tarkoituksena oli viedä TUL:n seurat porvarillisten urheiluliittojen kuolettavaan syleilyyn. Koskahan se oli? Kuka niitä vanhoja enää muistaa. Taisi olla joskus 1950–1960-lukujen taitteessa ja siitä eteenpäin.
Ranskalaisten ja hollantilaisten kansanäänestyksissä antama tuomio EU:n perustuslaille syöksi koko unionin ja jäsenmaiden poliittisen eliitin syvään kriisiin. Shokkivaikutus on täysin nähtävissä vasta tulevina viikkoina ja kuukausina.
Asukkaat saivat ainakin vähäksi aikaa torjuntavoiton kamppailussaan Helsingin terveysasemien puolesta. Helsingin terveyslautakunta siirsi loppukesään ratkaisut kaupungin terveysasemien ja hammashoitoloiden karsimisesta. Poliittisesti hankala päätös koskee kymmenen terveysaseman lakkauttamista.
Myllypurolaiset asukkaat osoittivat mieltä alueen terveysaseman lakkauttamista vastaan viime viikon maanantaina.
Puhuttaessa Euroopan unionin perustuslaista on kiinnitetty varsin vähän huomiota siihen, että perustuslaki muuttaa nykyisen Euroopan unionin uudeksi EU:ksi, EU:n liittovaltioksi. Siihen EU:hun liittymisestä Suomessa ei äänestetty syksyllä 1994.
Hallituksen käynnistämässä kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa on kyse pariin vuosikymmeneen suurimmasta muutoksesta kuntien asemassa ja palveluissa. Sen suuntaviivat on päätetty pienessä piirissä, kunnilta ja kuntalaisilta mitään kysymättä, totesi puheenjohtaja Yrjö Hakanen alustaessaan helluntaina SKP:n keskuskomiteassa.
Useista eri lähteistä saamamme tiedon mukaan Helsingin Sanomat valmistelee paperialan tilanteesta artikkelia, jossa neuvotaan työnantajia pitämään kiinni seuraavista vaatimuksista:
– Työehtosopimuksen pituuden on oltava kuusi vuotta.
– Työnantajalle on annettava oikeus määrätä tarpeen vaatiessa16 tunnin työpäiviä, ja viikkotyöaika on pidennettävä nykyisestä 34,5 tunnista 56 tuntiin joulu- ja juhannusseisokkien korvaamiseksi.
Kaikki rehellinen keskustelu Euroopan unionista on Suomen valtajulkisuudessa pyritty estämään. Keskustelun sijaan tarjotaan kiiltokuvia. Tässä ei olekaan ihmettelemistä, sillä lähemmin tarkasteltaessa EU:n perustuslaki paljastuu äärimmäisen oikeistolaiseksi ja kansojen vastaiseksi asiakirjaksi, jonka avulla on tarkoitus pystyttää nykyisen EU:n tilalle uusi keskitetty EU-valtio.
SKP:n keskuskomitea vastustaa rauhanturvalain tilalle esitettyä kriisinhallintalakia ja osallistumista EU:n taistelujoukkoihin.
Paperityönantajat ovat huolissaan alan tuottavuudesta ja vaativat heikennyksiä työehtoihin.
Tosin alan voitot ovat viime aikoina olleet keskimäärin lähes 9 miljardia euroa vuodessa eli tuplasti enemmän kuin 1990-luvun alkupuolella.
Mutta riippuu siitä, mihin vertaa. Eteläamerikkalaisilla työehdoilla voitot olisivat paljon tuhdimmat – puhumattakaan orjatyövoiman käytöstä.
Tampere (TA) Tiedotusvälineiden lähes täydellisestä boikotista huolimatta Adex 2005 -sotaharjoituksen vastaiset mielenosoitukset Tampereella ja Pirkkalassa onnistuivat ja saivat yleisön huomiota. Lauantaina Tampereen Keskustorilla ja maanantaina Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä pidetyt mielenosoitukset keräsivät yhteensä noin 150 osanottajaa. Mielenosoitusten järjestäjänä toimi Rauhanpuolustajien Pohjois-Hämeen piirijärjestö.
Kenellekään ei luulisi olevan enää epäselvää mitä paperialan kapitalistit ja laajemminkin työnantajapiirit Elinkeinoelämän keskusliiton johdolla tavoittelevat. Kyse ei ole vain paperityöntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta Tarkoitus on avata pää työehtojen yleiselle heikentämiselle muillakin aloilla ja ay-liikkeen nujertamiselle.
Päivän evankeliumin mukaan työpaikat lähtevät Suomesta, koska työvoima ja verotus ovat liian kalliita. Mutta yllätys, yllätys, työpaikkojen vieminen halvan työvoiman maihin ei olekaan niin halpaa. Ruotsin ay-liikkeen aikakauslehti Dagens Arbete julkaisi tässä kuussa artikkelin, jonka mukaan ns. Kiina-ilmiö ei olekaan tuonut niitä etuja ja voittoja, joista yritykset ovat julkisuudessa puhuneet. Jertta Blomstedt esitteli artikkelia Radio1:n ulkomaanlehtikatsauksessa keskiviikkona.
Naton kanssa järjestettävä hyökkäyksellinen ilmasotaharjoitus ja laittomiin sotiin osallistumisen mahdollistava kriisinhallintalakiesitys hälyttävät siitä, miten pitkälle Paavo Lipposen hallituksen kaudella alkanut varaukseton sitoutuminen EU:n sotilaalliseen toimintaan ja Nato-kumppanuuteen on vienyt, totesi puheenjohtaja Yrjö Hakanen alustaessaan viime lauantaina SKP:n keskuskomitean kokouksessa.
Tampere (TA) Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) lyhytnäköiset henkilöstösäästöt vaarantavat sekä potilaiden että hoitajien terveyden. Tätä mieltä ovat TAYS:n kolmen tehyläisen osaston hoitajat, jotka maanantaisella ulosmarssillaan halusivat kiinnittää huomiota työnantajan tapaan maksattaa hoitotakuun vaatima jonojen purku henkilöstön työtaakkaa kiristämällä. Ulosmarssiin otti osaa noin 200 tehyläistä hoitajaa.
Ehdotus rauhanturvalain korvaamisesta kriisinhallintalailla avaa tietä suomalaisten joukkojen osallistumiselle kansainvälisen oikeuden vastaisiin EU:n ja Naton hyökkäyssotiin, varoittaa SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
Matti Vanhasen hallituksen ja johtavien puolueiden näkökulmasta meillä on kuntien osalta kaksi riesaa.
Ensiksikin on kunnallinen demokratia. Ja toiseksi ovat kuntalaisten tarpeet. Nämä siamilaiset kaksoset estävät kunnallisen toiminnan todellisen "vapauttamisen".
Kunnallisessa demokratiassa tavalliset tallaajat kuvittelevat tietävänsä jotain kunnan asioista ja tuppautuvat sekä päättämään että valvomaan päättäjiä.
Mitähän Helsingin Sanomat kuvitteli saavansa, kun se tilasi saksalaiselta Nobel-kirjailijalta Günter Grassilta kirjoituksen toisen maailmansodan päättymisen 60-vuotispäivän merkeissä? Tuskin lehti sai sitä mitä toivoi.
Helsingin Sanomissa 5. toukokuuta julkaistu Grassin kirjoitus on katkera tuomio Saksojen yhdistämisen yhteydessä annettujen lupausten pettämiselle ja uusliberalistiselle diktatuurille.