Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.

11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan. 

Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.

Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.

Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?

Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely tuo Ateneumiin taiteen, joka ei maistu myyntitiskiltä vaan kysyy, kenellä on oikeus kauneuteen. Paljastaako syksyn näyttely taiteen ja vallan jännitteet: kuinka sesessionistit rikkoivat aikansa taiderakenteita ja loivat visuaalisen kielen vapaudelle. Naisryhmät, muotoilijat ja taiteilijat toimivat esineiden ja teosten kautta poliittisina toimijoina.

Kellokoskella asuva lauluntekijä/räppäri Mika Leminen alias MC Cepa on noussut viime vuosien aikana rap-skenen tietoisuuteen terävien punchliniensa sekä kantaaottavaan sävyyn maailmaa havainnoivien riimiensä voimin. Mutta mikä on sijaisräppäri–metodi?

Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa

Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.

Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia. 

Työväenliikkeen vapaaehtoisvoimin rakentama lavatanssipaikka Pavi aloitti toimintansa vuonna 1965. Tulevaa juhlavuotta tullaan juhlistamaan muuan muassa Pavista kertovalla dokumenttielokuvalla, jonka tekijä on pitkän linjan dokumenttielokuvaohjaaja Jari Kokko. 

Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.

Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.

Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.

Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.

Tiistaina 26.9. julkistettiin Rosebud Sivullisen lavalla toimittaja Tero Heinäsen kirja ”Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläis- ja neuvostolaulujen tarina”. Se on ensimmäinen laaja suomenkielinen esittely Venäjän ja Neuvostoliiton populaarista musiikista. 

www.siramoksi.fi

Palefacen uudessa Autofiktio-albumissa yhdistyy omaelämänkerrallisuus ja storytelling-räpin parhaat perinteet. Lue Tiedonantajan vappuhaastattelusta, millaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin rap-artisti pureutuu uusimmalla levyllään. Lisäksi lukijoille on tarjolla Palefacen vappusoittolista!

Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.

Tiesitkö, että vuonna 1955 FBI suoritti kotietsinnän Philip K. Dickin kotiin, koska hänen vaimoaan Kleo Apostolidesia epäiltiin vasemmistolaisesta toiminnasta? Dickin klassikkoteoksesta Uneksivatko androidit sähkölampaista? ilmestyi tänä vuonna uusi suomennos.

Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.

Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.

Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.

Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.

Evitaa on monesti kutsuttu köyhien kuningattareksi, vaikka yhden köyhän sosiaalinen nousu kapitalismin sisällä ei tarkoita samoja mahdollisuuksia kaikille köyhille. Eero Suorsa analysoi Eva Perónia ja Che Guevaraa klassikkomusikaalin näkökulmasta.

"Neuvostoliiton ymmärtäminen auttaa ymmärtämään Venäjää.” Tämä Mia Öhmanin hahmottelema periaate on ollut myös yksi Katson neuvostoelokuvaa -kirjan lähtökohdista. Kirja julkaistaan maaliskuussa 2022.

Suomen kommunistisen puolueen Youtube-kanavalla ensiesitetään 20.11. klo 12 Merikukka Kiviharjun uusi musiikkivideo “Irvistä Natolle – rauha maistuu paremmalle”. Videon viesti on selvä. On edistettävä rauhantyötä. On laskettava aseet maahan ja aloitettava aseistariisunta.

Tiedonantaja-klubi järjestää Helsingissä Antikapitalistiset iltamat. Luvassa on kantaa ottavan musiikin ilta lauantaina 9. lokakuuta.

www.siramoksi.fi

MC Kajo riimitteli Tiedonantajan YouTubeen solidaarisuusviestin Palestiinaan.

www.siramoksi.fi

 

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.

Vallankumouksellinen teoreetikko Rosa Luxemburg täyttää 150 vuotta! Juhli kanssamme ja tilaa uutuustuotteita, joissa naisen kuuluisa lause ”sosialismi tai barbaria” saa ansaitsemaansa näkyvyyttä.

Jokaisen fillarikommunistin vakiovaruste syksyn pimeneviin iltoihin! Lenin-heijastimen avulla näyt paremmin liikenteessä ja samalla tuet Tiedonantajaa.

MC Kajo toivottaa hyvää uutta vuotta 2021 Tiedonantajan lukijoille lehden Youtube-kanavalla.

Syyskuussa ilmestynyt Karoliina Niskasen esikoisromaani Tilhi on tarina sijaiskotilapsuudesta, rikkinäisistä perheistä ja lastensuojelun ongelmista, mutta toisaalta myös unelmista ja rakkaudesta.

Nyt on mahdollisuus hankkia kotiin, lahjaksi ja järjestölle korkeatasoista taidetta – ja samalla tukea Tiedonantaja-lehteä. 

Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.

Anneli Sauli -retrospektiivi kunnioittaa suomalaisen elokuvan kiintotähteä neljän elokuvan voimin Cinema Orionissa. Näyttelijästä työstetään parhaillaan myös dokumenttielokuvaa.

Maanantaina paljastettiin kirjailija Elvi Sinervon muistolaatta Helsingissä. Palkittu runoilija, kirjailija ja suomentaja asui perheineen talossa vuosina 1945–1959.

Työväenkirjaston ystävät ry:llä on käynnissä jo viime vuosilta tutuksi tullut kapinarunokeräys. Myös koronavirus tai siitä johtuva poikkeustilanne voi saada aikaan halun kapinoida.

”Kapitalismi, ensimmäinen anti-imperialistinen julistenäyttely” ei pelkää ottaa kantaa ja haluaa tulla osaksi radikaalia keskustelua, sekä levitä ihmisten käyttöön kaikkialla.

Helsinkiläinen tilataiteilija Tikke-Kristiina Tuura taistelee korona-apatiaa vastaan taiteella ja mukaan kutsuvalla yhteistyöllä. Parhaillaan joukko arkitaiteilijoita luo Tuuran johdolla maitopurkeista Maitotölkit - jokaihmisen installaatio -teosta.

Ritva Harle on ympäristö- ja yhteisötaiteeseen erikoistunut helsinkiläinen kuvataiteilija, joka uskoo maailman muuttamiseen. Harle pitää TAIKE:n uutta palvelukokeilua taiteilijoille ja sote-ammattilaisille tervetulleena ideana.

Historialliseen vappuun valmistautuminen on täydessä käynnissä ympäri maan. Vuoden tärkeimmän työväenjuhlan viettoa ei ole kriisitilanne perunut, vaan juhlaan valmistaudutaan nyt uusin keinoin.

Työttömyys on paljon muutakin kuin taloutta: se on ilmiö, jolla on sosiaalisia, psykologisia, yhteiskunnallisia ja historiallisia ulottuvuuksia.

Mercedes Bentso on artisti, joka on sanoituksissaan sekä julkisuudessakin rohjennut nostaa kaunistelematta päivänvaloon yhteiskuntamme varjoisiakin puolia ja antanut sitä kautta kaivatun äänen monille, jotka eivät sitä välttämättä muuten saa kuuluviin.

Eläköön huonosti käyttäytyvät naiset, sillä he takovat tulevaisuutta! Virginia Woolf (1882-1941) oli uraa uurtava kirjailija, feministisen ajattelun klassikko sekä tuottelias journalisti.

Suomalaisilla on tapana väheksyä saamelaisia ja syyttää heitä turhasta valittamisesta ja yhteistyöhaluttomuudesta. Vastatuuleen -kirja kumoaa nämä väitteet tehokkaasti, sekä antaa äänen saamelaisille ja tuo sen suomalaisten kuuluville.

Päätoimittaja Petra Packalén tiivisti Tiedonantajan 50-vuotisjuhlassa päätöksenteon Suomessa viimeiseltä kolmelta vuosikymmeneltä lauseeseen: Yksi askel eteenpäin, kaksi taaksepäin.