Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n toiminnanjohtaja Marja Konttinen myhäilee tyytyväisenä yhdistyksen päämajassa Kaapelitehtaalla. Kultti on jo tovin majaillut Ruoholahdessa ja jakaa toimitilat Ny Tid -lehden kanssa. Yhteistyötä talon muidenkin kulttuuritoimijoiden kanssa on tehty, ja uusia ideoita on paljon.
TA (Jyväskylä – Riitta Tynjä) SKP:n eduskuntavaalityö Keski-Suomessa sai uutta ulottuvuutta, kun äänekoskelainen Tuula Koskiranta lupautui tänä syksynä puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Pirkanmaalta Keski-Suomeen muuttanut Tuula innosti puolueen porukkaa laajentamaan reviiriä Jyväskylän ulkopuolelle. Niinpä Maurin päivänä "vallattiin" Äänekosken tori seitsemän ehdokkaan voimin.
Skp:n teltta kiinnosti
Euroopan unionin komissio on käynnistänyt uuden selvityksen EU:n terveys- ja sosiaalipalveluiden markkinoiden osittaisesta vapauttamisesta. Syynä tähän on unionin parlamentin viime helmikuussa tekemä päätos, jolla rajattiin terveys- ja sosiaalipalvelut suurimmalta osin komission ajaman palveludirektiivin ulkopuolelle.
Geoffrey BottomsBritannian kommunistisesta puolueesta toteaa Venezuelan olevan hieno esimerkki siitä, että vallankumous voidaan toteuttaa tänäkin päivänä – tosin rauhanomaisesti ja demokraattisesti.
– Evo Moralesin tultua Bolivian presidentiksi muodostavat Kuuba, Venezuela ja Bolivia nyt "hyvän akselin" Latinalaisessa Amerikassa, sanoo tämä Blackpoolissa asuva katolinen pappi.
Paavi Benedictus XVI sanoi olevansa "syvästi pahoillaan reaktioista", jotka hänen islamia käsitellyt puheensa on herättänyt. Hän väitti, ettei hänen esittämänsä, suuttumusta muslimimaailmassa nostattanut lainaus heijastele hänen henkilökohtaisia mielipiteitään.
Tänä ja ensi vuonna juhlitaan sitä, että maassamme toteutui sata vuotta sitten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Köyhimysten ohella uudistus koski myös naisia – ensimmäisinä Euroopassa.
Kun "vahinko" pääsi tapahtumaan, asialle ei sen jälkeen ole voitu mitään.
Kela on julkaissut kirjan, jossa 14 sosiaalipolitiikan tutkijaa tarkastelee eri näkökulmista hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa. Tästä rohkeasta teosta kyseinen instituutio ansaitsee kiitokset.
Suomen puheenjohtajakaudella EU:n perustuslakisopimusta yritetään ajaa eteenpäin uusin konstein ja hieman uudessa muodossa. Tätä hanketta ajamaan perustetaan "viisaiden miesten" komiteakin, johon Suomesta osallistuu Paavo Lipponen.
Rakennusliiton tiloihin 8.-9. syyskuuta kokoontunut järjestyksessä kymmenes Euroopan tulevaisuuskonferenssi kokosi yhteen keskustelijoita eri puolilta Eurooppaa. Vaikka osallistujien kotimaiden suhteet unioniin vaihtelivat, oli kiinnostus sen tulevaisuudesta yhteinen.
Eduskunnan Israel-ystävyysryhmä järjesti keskiviikkona seminaarin otsikolla "Suomen rooli Lähi-idässä". Otsikoksi olisi paremmin sopinut "Suomen rooli Israelin tukemisessa".
* * *
Pääalustajaksi oli kutsuttu Israelin Suomen-suurlähettiläs Shemi Tzur. Hän puhui paljon demokratian edistämisestä Lähi-idässä. Siinä hän onkin asiantuntija.
Tiistaina kerrottiin kuuden suomalaisen sotilaan joutuneen tulitaisteluun Afganistanissa. Onni onnettomuudessa oli, ettei kukaan haavoittunut tai kaatunut. Välikohtaus onkin vain kalpea kuva todellisesta tilanteesta maassa. Afganistanista on hyvää vauhtia tulossa sotilaallinen ja poliittinen katastrofi Natolle, joka on joutunut hiusmartoaan myöten sekoitetuksi Bushin hallinnon pyrkimykseen alistaa maa valtaansa.
Asem-kokous päättyi laihoin tuloksin. Sitäkin sisältörikkaampia olivat SKP:n ja eri kansalaistahojen järjestämät seminaarit. Laajapohjaisen Helsinki 2006 -verkoston järjestämä mielenosoitus oli näyttävä ja viestitti maailman mahtaville, että suomalaiset vastustavat uusliberalismia, kapitalistista globalisaatiota, EU-komentoa ja sotaa ja haluavat taistella toisenlaisen Euroopan ja maailman puolesta.
Libanonin sota on opettanut paljon poliittisesti korrektista tavasta kertoa Israelin ja arabien välisistä konflikteista. Siitä voidaan laatia kokonainen säännöstö.
Sääntö 1: Lähi-idässä arabit hyökkäävät aina ensin, ja Israel vain "puolustaa itseään".
Sääntö 2: Arabit eivät saa tappaa israelilaisia. Sitä kutsutaan "terrorismiksi". Israelilla on oikeus tappaa arabisiviilejä. Sitä kutsutaan "itsepuolustukseksi" ja "oheisvahingoiksi".
Presidentti Tarja Halonen vaati puhuessaan EU:n parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa tiistaina EU:lle nykyistä yhtenäisempää ulkopolitiikkaa. "Kansainvälisessä politiikassa halutaan nähdä, että EU puhuu yhdellä äänellä. EU:n yksimielisyyden pitää myös olla aitoa", Halonen sanoi. Hän korosti Libanonin olevan hyvä esimerkki siitä, että EU kykenee olemaan vahva kansainvälinen toimija.
Syksyn tuoksusta mieleeni tulee koulu. Tänä syksynä tuoksusta tuli taas todellinen kun palasin takaisin koulumaailmaan kahden vuoden tauon jälkeen.
Vaikka Tampereen ensimmäiseksi pormestariksi valittiin kokoomuksen Timo P. Nieminen, merkitsee vaaliprosessi kaikkineen kaupunkia 60 vuotta hallinneen aseveliakselin lopun alkua. Näin arvioi kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp), jonka mukaan aseveliakselin nokkamiehet Pauli Ruoholahti (sd) ja Seppo Rantanen (kok) ajoivat itsensä poliittiseen umpikujaan.
Syksyn ensimmäisellä Maanantaiklubilla 4. syyskuuta keskusteltiin Lähi-idästä. Aino Bärlundin ja Yrjö Hakasen luotsaamaa keskustelua pohjustivat dosentti Pertti Multanen Helsingin Yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitokselta sekä yli vuoden Irakissa työskennellyt toimittaja Taina Dahlgren.
Yhdysvaltain hallinnon korkeimmat edustajat aloittivat viime viikolla koordinoidun kampanjan Irakin sodan vastustajien leimaamiseksi ja pelottelemiseksi sekä uuden sodan pohjustamiseksi Irania vastaan.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa Iranille asetettu takaraja luopua uraanin rikastamisesta umpeutui torstaina. Iran ei odotetusti ole suostunut luopumaan sille ydinsulkusopimuksen allekirjoittajamaana kuuluvasta oikeudesta rikastaa uraania rauhanomaisiin tarkoituksiin, mutta on ehdottanut lisäneuvotteluja. Venäjä ja Kiina ovat suhtautuneet lisäneuvotteluihin myönteisesti, kun taas USA on vaatinut Irania ehdoitta antautumaan YK:n nimissä esitetylle sanelulle.
Ville Tiisanoja vakuutti tehneensä päätöksen kiellettyjen aineiden käytöstä yksin kenenkään muun tietämättä.
Yksin kertoi toimineensa myös Martti Vainio vuonna1984. Mitä nyt talonmies Alpo Nyrönen vähän auttoi.
Jari Isometsä vakuutti vuonna 2001 olevansa yksin vastuussa dopingista. Paavo M. Petäjän kasvot punottivat muuten vaan.
Urheiluliiton pomon Antti Pihlakosken mukaan Tiisanoja on "viimeinen mohikaani".
Totta. Kunnes seuraava käry käy.
Etelä-Afrikan kaksitoista vuotta kestänyt sosiaalidemokraattinen hallinto on saanut aikaan ristiriitaisia tuloksia apartheid-järjestelmälle leimaa antaneiden köyhyyden ja epätasa-arvon kitkemisessä.
Maan edistykselliset voimat laativat vuonna 1955 erityisen Vapauden peruskirjan (Freedom Charter). Vain muutamaa vuotta myöhemmin kumottu peruskirja olisi viitoittanut tietä vapaammalle Etelä-Afrikalle, jossa olisi toteutunut maan ja omaisuuden oikeudenmukaisempi jako.
Suomessa mm. psykologian tohtori Jaana Haapasalo on tutkinut lapsiin kohdistuvan väkivallan seurauksia ja väkivaltakierteen jatkumista sukupolvesta toiseen. Ymmärrämme, ettei lapsiaan saa hakata mustelmille, ja paheksumme pahoinpiteleviä vanhempia. Mutta entä meidän tavallisten, hyvää tarkoittavien, "kilttien" ihmisten ja yhteiskunnan laajemminkin harjoittama, normaalina pidetty väkivalta?
Yhä enemmän todisteita on kertynyt siitä, että Israel käytti hyökkäyksessään Libanoniin useita kansainvälisesti kiellettyjä aseita. Kaikki tai lähes kaikki niistä ovat yhdysvaltalaista alkuperää.
Viime päivinä valtamediassa on mainittu vain rypälepommit, joiden käyttäminen siviiliväestöä vastaan on kielletty. Useita libanonilaislapsia on saanut tulitauon alkamisen jälkeen surmansa erehtyessään leikkimään räjähtämättömillä rypälepommeilla.
Helsingin Rautatientorille kokoontui tiistaina 29. elokuuta satakunta pyöräilijää ja jalankulkijaa Critical Mass -tunnuksen alla osoittamaan mieltään kaupunkiin kaavailtua keskustatunnelia vastaan. Tempauksen takana oli Helsingissä perustettu joukkoliikenteen puolesta toimiva kansalaisliike Kenkää keskustatunnelille, jonka tavoitteena on estää suunnitellun keskustatunnelin rakentaminen ja edistää joukkoliikenteen kehittämistä.
Viime tiistaina tuli kuluneeksi vuosi Yhdysvaltain historian laajimmat tuhot aiheuttaneesta luonnonkatastrofista, hirmumyrsky Katrinasta. Se tuhosi pahoin New Orleansin kaupungin ja muita Meksikonlahden alueita.
Vuosi sitten maailma myötäeli Katrinan uhreiksi joutuneiden koettelemuksissa. Sitä vastoin Bushin hallinnon ja muiden viranomaisten toiminta ei saanut osakseen sympatiaa.
Maanantaiklubin syyskausi alkaa neljäs syyskuuta keskustelulla ja musiikilla Lähi-idästä.
Tutkija, Lähi-idän asiantuntija Pertti Multanen ja toimittaja, Irakissa runsaan vuoden työskennellyt Taina Dahlgren alustavat keskustelun siitä, mihin suuntaan nyt, Lähi-itä? Kestääkö tulitauko Libanonissa, unohtuuko Palestiina, jatkaako USA uusilla iskuilla, mistä tie rauhaan?
Libanoniin sijoitettavat YK-joukot ovat samassa laajennetut valtuudet käyttää voimaa. Reutersin saamien YK-asiakirjojen mukaan joukot saisivat valtuudet käyttää "asianmukaista ja uskottavaa" voimaa itsepuolustukseksi samoin kuin siviilien puolustamiseksi. Ne saavat myös puuttua sellaisiin aseellisiin yrityksiin, jotka estävät tehtävien hoitamista. Tällä hetkellä Unifil-joukoilla on vain oikeus puolustaa itseään, muuten ne keskittyvät tarkkailuun.
Vanhasen-Heinäluoman hallitus on tehnyt esitystä vuoden 2007 valtion talousarvioksi poikkeuksellisen hyvässä taloudellisessa tilanteessa, jonka tuloksena valtiolle on tullut rutosti ylimääräistä rahaa. Valtio suorastaan rypee rahassa. Tämän luulisi leimaavan budjettiesitystä. Näin ei kuitenkaan ole. Linjana ovat tulonsiirrot rikkaille ja vain kosmeettiset lisäykset joihinkin vähävaraisille väestöryhmille tärkeisiin kohteisiin.
Säätytalo Helsingissä 23. elokuuta. Helsingin työttömät ry:n kokoon kutsuma mielenosoitus järjestäytyy Suomen pankin edustalla. Snellmaninkadun toisella puolella on puolestaan Suomen hallitus kokoontumassa käsittelemään ensi vuoden budjettia. Mustien autojen jono tuo paikalle ministeriä toisensa perään.
Suomen vanhustenhoito kaipaa perusteellista remonttia. Tätä mieltä on Turun yliopiston yleislääketieteen professori, ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä.
Kivelä sai keväällä sosiaali- ja terveysministeriöltä tehtäväkseen selvittää erilaisia tapoja geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittämiseksi. Aikataulu oli tiukka: kaksi kuukautta on lyhyt aika koko vanhustyön kentän kartoittamiseen ja parannusehdotusten laatimiseen.