Harva asia tuntuu vaikeammalta kuin tulla tupsahtaa kesätauon jälkeen töihin ja kasata kylmiltään kolmessa päivässä lehti painokuntoon. Tee siinä sitten pakinaa!
Mutta nou hätä. Onneksi on vitsejä George W. Bushista, tuosta Teksasin puupäästä, josta Kari Peitsamo ja Froikkaritkin uudella levyllään laulavat.
* * * * *
Albert Einstein kuoli ja tuli taivaan portille. Pyhä Pietari tiukkasi: "Näytät Einsteiniltä, mutta voitko todistaa sen?"
Suomessa asuva chileläinen taiteilija Adolfo Vera puhuu niiden asioiden puolesta, jotka läntinen hyvinvointiyhteiskunta haluaa unohtaa. Tällä kertaa Vera on kuvannut cabecareja, Costa Rican vuoristossa eristyksissä ja äärimmäisessä köyhyydessä eläviä intiaaneja.
Kummallinen yhteensattuman: kun Kapeaharteinen toivoi 27.5. tässä lehdessä kainosti, että tunnettu tutkija Kimmo Rentola alkaisi tutkia sodan aikana Suomessa kuoliaaksi kidutettujen tapauksia, niin jo seuraavassa numerossa Rentola vastasi jo selvittäneensä ainakin pari tapausta, helsinkiläisen Arnold Salmisen ja tamperelaisen Jorma Johteisen sodan aikaiset kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n laaja tutkimus on osoittanut, että 12,3 miljoonaa ihmistä elää "modernin orjuuden" oloissa maailmanlaajuisesti, kaikilla mantereilla ja lähes jokaisessa maassa.
Nykyään tupakka-askeissa on aivan aiheellisia varoituksia kyseisen nautintoaineen vaarallisuudesta terveydelle ja hengelle.
Näin kesän päästyä vauhtiin ja juhannuksen kynnyksellä on paikallaan esittää, että vastaavia varoituksia ilmestyisi myös alkoholipulloihin, -tölkkeihin ja -pöniköihin. Hyvässä lykyssä viinan kanssa läträäminen jäisi vähemmälle. Yksi ja toinen voisi oivaltaa, että viinaa ei ole pakko juoda, kohtuus on viisautta, eikä täysraittiuskaan ole häpeä.
Työ on aina ajankohtainen aihe. Työstä puhutaan Suomessa koko ajan. Kun sitä ei ole, kun työssä voidaan huonosti, irtisanomiset, palkkaerot ja vielä luova talous päälle. Samaan aikaan on olemassa hyvän johtajuuden ja eettisen talouden trendit, kun todellisuudessa monille suomalaisille yrityksille ne ovat yhdentekeviä.
Perlos, Lief, Foxconn, LK Products, Talgo, Suomen Autoteollisuus, Elisa, Stora Enso, Steveco, Stenqvist, Virke!
Tässä vain muutamia firmoja, jotka ovat aivan viime aikoina päättäneet vähentää työväkeään tai siirtää tuotantoaan ulkomaille. Kuten kaikki tietävät, tätä menoa on jatkunut jo vuosia. Eikä loppua ole näkyvissä.
Uusliberalistisen talousopin yhtenä kulmakivenä on pääomaliikkeiden vapaus. Pääomien pitää saada liikkua vapaasti mihin maailman kolkkaan tahansa löytääkseen itselleen parhaimman mahdollisen tuoton. Lopputuloksena väitetään saatavan pääomien "tehokas allokaatio", joka merkitsee kaikkea hyvää kaikille.
Mutta jo ennen uusliberalismiakin pääomapiirit vaativat Suomeen pääomien vapaata liikettä. Suomi kuvattiin pääomaköyhäksi maaksi, jonka talouden vahvistamiseen tarvitaan ulkomaista pääomaa.
G8-maat pääsivät viime viikonvaihteessa sopuun 40 miljardin dollarin paketista 18 köyhän maan monenkeskisten velkojen mitätöimiseksi välittömästi. Ohjelmaa voidaan lähivuosina laajentaa yhdeksällä ja myöhemmin tulevaisuudessa vielä 11 maalla, jolloin mitätöitävän velan määrä nousee 55 miljardiin dollariin. Päätös jätti kuitenkin auki keskeisimmän kysymyksen: Miten velkahelpotukset rahoitetaan?
A. Tanskanen paheksuu yleisönosastollamme kansanedustajien palkankorotuksia ja pitkiä lomia.
Kuulkaapas nyt, A. Tanskanen. Ette kai vaan ole kateellinen?
Kirjoitustanne voisi pitää provokaationa. Se saapuikin verotoimiston kirjeestä itse värkkäämässänne kirjekuoressa. Ettekö halua tukea vaikeuksissa olevaa paperiteollisuutta? Miksi ette osta kirjekuoria kaupasta, kuten muut?
Brasiliassa eletään tällä hetkellä soijabuumia. Soija on noussut tärkeäksi vientituotteeksi Amazonasin alueelta perinteisten puunviennin ja pihvikarjan kasvattamisen lisäksi. Soijan viljelystä on tullut myös yksi syy lisää Amazonasin sademetsien hävittämiseen.
– Viime vuonna hakattiin noin 26 000 neliökilometriä Amazonasia, sanoo Parássa toimiva liittovaltion syyttäjä Felicio Pontes......
ARI SARDAR
Tradekan edustajistossa istuva turkulainen Kaija Kiessling on huolissaan osuuskunnan kohtalosta fuusion pyörteissä. Aikoinaan jo Osuuskunta Tarmolan edustajistossa vaikuttanut Kiessling on seurannut työväenliikkeen taloudellisen pohjan määrätietoista murentamista jo vuosia ja näkee nyt Tradekan ja Wihurin yhdistymisessä valitettavan tuttuja piirteitä. Työväenliikkeen taloudellista toimintaa vastaan on johdonmukaisesti hyökätty jo vuosikymmenten ajan.
Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulokset "eivät merkitse maailmanloppua, eivät edes Euroopan unionin loppua", lohduttaa EU-komissaari Olli Rehn tehdessään surutyötä Helsingin Sanomissa (5.6.).
Johtajien on nyt "kuunneltava kansalaisten huolia" ja "palautettava usko Eurooppaan", kuuluu Ollin resepti.
Mutta ei näytä tämäkään poliittinen broileri varttuvan grillauskelpoiseksi.
Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen (SACP) kampanja maareformin asettamiseksi Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisen siirtymäkauden keskeiseksi painopisteeksi tuottaa hedelmää. Hallitus on suostunut yhteen kampanjan vaatimuksista, jonka mukaan tulisi pitää kansallinen maahuippukokous kokoamaan ihmisiä kaikilta maanomistuksen, hallintaoikeuden ja työvoiman aloilta.
Texasilaisen maahanmuutto-oikeuden pitäisi päättää maanantaina, mitä tehdä USA:han laittomasti palanneelle kansainvälisesti tunnetulle terroristille, Luis Posada Carrilesille. Tapauksesta on tullut USA:n viranomaisille kuuma peruna, jota on palloteltu jo kaksi kuukautta.
Kun Euroopan unionin kahden perustajamaan Ranskan ja Hollannin kansalaiset hylkäsivät unionille laaditun perustuslain kansanäänestyksissä ja kun on käynyt ilmeiseksi, ettei perustuslailla ole kansalaisten enemmistön tukea juuri missään muussakaan jäsenmaassa, EU on ajautunut syvään kriisiin.
Ammattiyhdistysliikkeen pitää palata juurilleen. Aloitteiden ja ideoiden on lähdettävä työpaikkatasolta. Muun muassa näitä teesejä kuultiin kevätkauden viimeisellä Maanantaiklubilla Ravintolalaiva Wäiskillä. Keskustelun aiheena oli ammattiyhdistysliikkeen rooli uudella vuosituhannella.
Jeesus Nasaretilainen käytti usein lammasvertauksia puhuessaan meistä ihmisistä. Tarkkanäköistä, mutta ei meille ihmisille kovin mairittelevaa. Meille tuli äskettäin kymmenen uutta lammasta. Minusta tuntuu ihan, että me olemme nyt pienkarjan suuromistajia. "Karjalaumamme" koko kun kolminkertaistui kertaheitolla. Yhdelläkään niistä ei ole EU:n vaatimia korvamerkkejä.
Ranskalaiset ja hollantilaiset näyttivät eliiteilleen närhen munat. Suomessa sen sijaan ollaan palaamassa taaksepäin, vanhoihin hyviin aikoihin. Paluu tapahtuu peitenimellä uudistus. Esimerkiksi koulutusuudistus.
Tuula Haataisen (sd) johtamassa opetusministeriössä ja opetushallituksessa ollaan lopen kyllästyneitä siihen, että maailmalla ihastellaan Pisa-tutkimusta ja maamme nykyaikaista ja pedagogisesti loistavia tuloksia tuottavaa koulutusta.
Työväen urheilun historiankirjat kertovat, että joskus ennen muinoin Suomessa oli Työväen Urheiluliitosta erkautunut pieni demarisiipi, joka perusti oman urheilujärjestön, Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton TUK:n. Jota myös Tuskaksi nimitettiin.
Tämän liiton tarkoituksena oli viedä TUL:n seurat porvarillisten urheiluliittojen kuolettavaan syleilyyn. Koskahan se oli? Kuka niitä vanhoja enää muistaa. Taisi olla joskus 1950–1960-lukujen taitteessa ja siitä eteenpäin.
Ranskalaisten ja hollantilaisten kansanäänestyksissä antama tuomio EU:n perustuslaille syöksi koko unionin ja jäsenmaiden poliittisen eliitin syvään kriisiin. Shokkivaikutus on täysin nähtävissä vasta tulevina viikkoina ja kuukausina.
Asukkaat saivat ainakin vähäksi aikaa torjuntavoiton kamppailussaan Helsingin terveysasemien puolesta. Helsingin terveyslautakunta siirsi loppukesään ratkaisut kaupungin terveysasemien ja hammashoitoloiden karsimisesta. Poliittisesti hankala päätös koskee kymmenen terveysaseman lakkauttamista.
Myllypurolaiset asukkaat osoittivat mieltä alueen terveysaseman lakkauttamista vastaan viime viikon maanantaina.
Puhuttaessa Euroopan unionin perustuslaista on kiinnitetty varsin vähän huomiota siihen, että perustuslaki muuttaa nykyisen Euroopan unionin uudeksi EU:ksi, EU:n liittovaltioksi. Siihen EU:hun liittymisestä Suomessa ei äänestetty syksyllä 1994.
Hallituksen käynnistämässä kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa on kyse pariin vuosikymmeneen suurimmasta muutoksesta kuntien asemassa ja palveluissa. Sen suuntaviivat on päätetty pienessä piirissä, kunnilta ja kuntalaisilta mitään kysymättä, totesi puheenjohtaja Yrjö Hakanen alustaessaan helluntaina SKP:n keskuskomiteassa.