Laajassa Kansainvälisen naistenpäivän artikkelissa Tiina Sandberg käsittelee Suomessa vallitsevaa tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen sekä kysymystä militarismista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Suomen tilanne on paljon huonompi, kuin voisi kuvitella. Tasa-arvon mallimaassa naiset joutuvat erittäin usein väkivallan uhreiksi.

Tilanteessa, jossa ihmiskunnalla on edessään suurin kriisi sitten toisen maailmansodan, rajoittamattoman sodan ja katastrofikapitalismin aikakaudella, vasemmisto – ainakin Euroopassa – on pelkkä varjo itsestään. Leninin poistaminen vasemmiston kollektiivisesta muistista on ollut osa tätä historian tuhoamista. Artikkelin kirjoittaja Michael Brie on sosiaalifilosofi Rosa Luxemburg -säätiön Kriittisen sosiaali­analyysin instituutissa Berliinissä.

Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?

Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.

Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.

Sosiaalisen kompromissin aikakaudella vallinnut luokkapolitiikka on väistynyt identiteettipolitiikan ja liberaalin ihmisoikeuskeskustelun tieltä. Artikkelissa tarkastellaan käsitteellisiä, filosofisia ja historiallisia syitä siihen, miksi talouden demokratisointipyrkimysten kautta saavutettua sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevien perinteisten sosialististen vaatimusten ja toisaalta sukupuolen, etnisyyden ja kulttuuri-identiteetin tunnustamisen ja syrjimättömyyden puolesta käytävän edistyksellisen ihmisoikeuskeskustelun välinen jännite on kasvanut.

Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.

Jotkut mainostavat kryptoa keinona uudistaa kapitalismia tai jopa syrjäyttää se. Mutta mikä on todellisuutta ja mikä hypeä?

Vuonna 1922 joulukuun lopussa Yleisliittolaisessa Neuvostojen ensimmäisessä edustajakokouksessa perustettiin Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto eli Neuvostoliitto. Leninin tärkeimmät periaatteet Neuvostoliiton ulkopolitiikassa olivat valtioiden välinen rauhanomainen rinnakkainolo, kansainvälinen solidaarisuus ja internationalismi.

Marxilaisen filosofian historia on rikas, ja omaa lukuisia mielenkiintoisia kehityspolkuja. Sen keskeisimmät annit ovat toivo paremmasta maailmasta, sekä tämän filosofian käyttäminen työvälineenä maailman muuttamiseen.

Pertti Honkasen keväällä ilmestynyt kirja Talouden punainen lanka -Marxin talousteoria ja nykyaika käsittelee marxilaista talousteoriaa ja siihen liittyvää tutkimusta nykyajan kannalta.

Jukka Heiskaselta on ilmestynyt uusi artikkelivihkonen Marxin uudet ulottuvuudet – niitä vanhoja unohtamatta. Kirjoittaja kertoo, että tietyssä mielessä Karl Marxin filosofisen ajattelun tiivistämisen tehtävä on mahdoton, koska Marx loi jatkuvasti uutta käsitteistöä, ylitti tieteenalojen rajoja ja monien ihailijoidensakin ymmärryksen. Vihkonen esittelee Marxin filosofista ajattelua eri kausilta.

Naomi Klein ei pelkää tarttua suuriin teemoihin havainnollistavasti ja loogisesti. Myös hänen uusin teoksensa Tuli on irti tarjoaa sekä analyysiä että konkreettisia ratkaisuja, joiden taakse soisi suomalaistenkin demareiden ryhmittyvän.

Suunnitelmatalouden torjujat eivät yleensä huomioi monien ympärillämme olevien asioiden toimivan suunnitelmatalouden pohjalta. DSL:n Jari Karttunen listaa laajassa teoria-artikkelissa suunnitelmatalouden ongelmia, vahvuuksia ja mahdollisuuksia.

Andreas Malmin lähtökohta on, että koko ihmiskuntaa, saati yksilöä, ei voi syyllistää hiilidioksidipäästöistä, vaan omistava kapitalistiluokka on käytännössä vastuussa käynnissä olevasta ekokatastrofista. Tiedonantajan kuukauden kirjana How to blow up a pipeline.

Marxister behöver känna till historien för att kunna förändra framtiden, säger Ulf Modin. En omfattande utbildning ger en bra grund för samhällskritik och bättre världsbygge.

Valtio on Freirelle, kuten Marxillekin, ennen kaikkea ideologinen koneisto, joka toimii vallassa olevan ideologian mukaisesti. Ratkaisevaa on yhteiskuntajärjestelmän muuttaminen sosialistiseksi eikä vain ihmisten tietoisuuden muutos.

Någon kanske invänder, att allt vad Marx har sagt inte gäller, eftersom samhället hela tiden förändras. ”Allt flyter och ”man kan aldrig stiga ned två gånger i samma flod”, sade en av de första materialistiska grekiska filosoferna. Det visste även Karl Marx.

Ohjaaja John Maggion dokumenttielokuva The Perfect Weapon kertoo valtioiden välisen kybersodankäynnin ja kybervakoilun noususta viime vuosina. Vaikka dokumentin taustoitus jää jossain määrin puolitiehen, on se puutteistaan huolimatta silti katsomisen arvoinen.

Kuuntele marxilaista teoriaa ääniartikkelina. Meillä on käsissämme kapitalistisen yhteiskuntarakenteen aiheuttama ympäristökriisi, jota ei voi ratkaista, jollemme keskity koko kapitalistisen yhteiskuntarakenteen muuttamiseen. Artikkeli listaa syitä, miksi ympäristökriisiin ratkaisemiseen tarvitaan sosialismia.

Lisäarvo on yksi marxilaisen taloustieteen tärkeimmistä käsitteistä. Sekä talouskasvu että kapitalistien voitot syntyvät suoraan tehdystä työstä. Tehdessään työtä työläinen lisää oman työnsä tavaran tuotantoprosessiin ja nostaa näin tavaran arvoa.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.” 

John Bellamy Fosterin uusi The Return of Nature: Socialism and Ecology -teos käsittelee sosialismin ja ekologian suhdetta viime vuosisatoina. Foster toteaa, että modernin yhteiskunnan ekologinen kritiikki ja marxilainen kritiikki ovat historiallisesti olleet toisiinsa kietoutuneita.

Työajan lyhentäminen on ajankohtainen ay-liikkeen kamppailun aihe useissa Euroopan maissa. Marx21-lehden toimittaja ja tutkija Lorenzo Battisti avaa kamppailuja ja listaa ehdotuksia toiminnaksi yli maarajojen.

Lääkärin henkilökohtainen vakaumus voi Suomessa vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaisen prosessin nainen joutuu käymään läpi hakiessaan aborttia. Ei-toivottu raskaus ja sen keskeyttäminen ei ole helppoa.

Rosa Luxemburg puhui siirtomaakansojen puolesta ja varoitti nationalismin noususta ennen useimpia sosialisteja. Hän oli juutalainen, puolalainen ja saksalainen, mutta hänen yksi ja ainoa ”kotimaansa” oli sosialistinen internationaali. Tänään hän täyttää 150 vuotta.

Rosa Luxemburgin 150-vuotissyntymäpäivänä 5.3. ja kansainvälisen naistenpäivän alla Tiedonantaja-festivaalin webinaarissa puhuttaa aborttioikeus, naisten terveys, kehon itsemääräämisoikeus ja muut tasavertaisuuden aiheet.

Nämä ovat maapallon elämän kannalta kolme suurinta uhkaa, jotka meidän on käsiteltävä vuonna 2021. Vaikka pandemia onkin päällimmäisenä mielessämme, Chomsky ja Prashad nostavat esille myös muut suuret uhat.

Kuntavaaleissa yksittäisellä äänestäjällä on huomattavasti suurempi mahdollisuus osallistua tai vaikuttaa vaalitulokseen, kuin enemmän arvossa pidetyissä eduskuntavaaleissa. Kunnallinen toiminta ja päätöksenteko onkin pitkälti ollut se tekijä, jonka ansiosta maamme on nykyisin sellainen kun se on.

Meillä on käsissämme kapitalistisen yhteiskuntarakenteen aiheuttama ympäristökriisi, jota ei voi ratkaista, jollemme keskity koko kapitalistisen yhteiskuntarakenteen muuttamiseen. Tiedonantajan laaja teoria-artikkeli listaa syitä, miksi ympäristökriisiin ratkaisemiseen tarvitaan sosialismia.

Karl Marxin Pääoma mullisti perinteisen taloustieteen käsitykset ja ennakoi kaukonäköisesti globaalin kapitalismin kehitystä. Tilaa nyt Pääoman I osan uusi, korjattu painos ennakkoon!

On mahdotonta puhua vakavasti länsimaisesta marxilaisuudesta ottamatta huomioon kristinuskon vaikutusta sen sosiaalisiin rakenteisiin, kirjoittaa Jones Manoel. Hänen mukaansa kristillisen perinteen vaikutus länsimaisessa marxilaisuudessa on vahvempi kuin usein halutaan myöntää.

Karl Marxin talousteorian tärkeitä, mutta myös kritisoiduimpia teesejä on väittämä voiton suhdeluvun laskemisesta. Kilpaillakseen toisten kapitalistien kanssa, kapitalistin on jatkuvasti joko alennettava työvoiman kustannuksia tai panostettava enemmän rahaa tehokkaampiin tuotantovälineisiin.

Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämän modernin ajattelun jättiläisen ajatuksilla on edelleen paljon annettavaa niin taloudelliselle, yhteiskunnalliselle kuin filosofiselle keskustelulle.

DSL:n uutuudessa kerrotaan, miksi kapitalismi on uppoava järjestelmä. Se perustuu monien tekemälle työlle, että harvat voivat elää yltäkylläisyydessä sekä loputtomasti voimistuvalle ympäristökriisille.

DSL:n järjestämään Marx-opiston kesätapaamiseen on saapumassa huippualustajia elokuussa. Heikki S. Vuorinen, Emilia Palonen ja Pertti Honkanen avaavat keskustelua ajankohtaisiin aiheisiin. 

Lotta Aho on väitöstutkimuksessaan todistanut, että energiayritykset käyttävät nykyistä päästökauppapainotteista ilmastopolitiikkaa hyödykseen, eikä järjestelmä toimi. Syyt tähän ovat sekä ideologisia että taloudellisia.

Hallitus on toteuttanut mittavia tukitoimia talouden elvyttämiseksi, mutta toistaiseksi tukirahat ovat kohdistuneet lähinnä hyväosaisille ja jo ennestään etuoikeutetuille.

Vladimir Iljitš Uljanov täyttää 22. huhtikuuta 150 vuotta. Leninin perinnön puolustaminen, vaaliminen ja kehittäminen ovat tänäkin päivänä kommunistien ydintehtäviä.

Suomalainen kapitalismi tänään -seminaari järjestettiin marraskuussa Helsingissä. Seminaari osoitti, että marxilainen kapitalismin tutkimus Suomessa on jälleen elpymässä, kirjoittaa Olli Savela tapahtumasta.

Yli puolet maailman työväenluokasta on naisia, jotka luokkayhteiskunta on määritellyt jo tuhansien vuosien ajan olemaan kohdeltuja eri tavoin kuin miehet.

Työn tuottavuus on noussut valtavasti, mutta silti nykypäivän duunari tekee pitempää työpäivää elantonsa eteen kuin alkukantaiset metsästäjä-keräilijäkansat, toteaa Miika Kabata.

Tiedonantajaa uudistaessamme on välttämätöntä käydä läpi, mikä on kommunistien mediatyön lähtökohta. Jo vuosia on puhuttu, että Lenin varmasti olisi ollut ensimmäisenä hyppäämässä mukaan sosiaaliseen mediaan ja toiminut siellä aktiivisesti.

Onko maapallo keikahduspisteessä?

Suomessa työajat ovat lyhyet eivätkä ne jousta. Pitää tehdä enemmän työtä. Höpö höpö! Oikeiston toistelemat fraasit ovat täyttä puppua!

Unionin ainoaksi niin sanotuksi perusarvoksi on sovittu vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous. Suomen on valittava oma tiensä.

Marraskuun 7. päivä tulee kuluneeksi 100 vuotta Lokakuun vallankumouksen alkamisesta Venäjällä. Tämä avasi osaltaan tien Suomen synnylle vuoden 1917 joulukuussa. Itsenäisyyteen vaikutti vahvasti myös Suomen työväenliikkeen aktiivisuus ja Leninin periaatteellinen kansallisuuspolitiikka.

Venäjän vallankumouksessa seikkaili useampi panssarijuna, jotka olivat aikansa pelottavimpia aseita. Myös Suomen punaisilla oli omansa.

Leninin ja bolshevikkien rooli Suomen itsenäistymisessä on oikeistolle edelleen kova pala purtavaksi.

Suomi ei ollut vapaa eurooppalaisista siirtomaahaaveista ja tavoitteli itsekin niitä osana muita.