On asioita joista puhutaan ja asioita joista ei puhuta.
Jenkkien doping-rikkomukset urheilussa kuuluvat useimmiten viimeksi mainittuihin. Sen sijaan – jos ja niin edelleen – eräässä entisessä vihollismaassa höyhenen kevytkin epäilys häivähtää, niin jo pannan morgoonit soimaan.
Kulttuurimme teknologisoituu koko ajan. Elämme tietokoneiden ja -verkkojen keskellä ja myös pitkälle niiden ehdoilla. Mutta onko yhteiskuntamme muuttumassa Matrix-tieteiselokuvien kuvaamaksi dystooppiseksi, koneiden hallitsemaksi painajaiseksi vai pystytäänkö tietotekniikan ja digitaalisuuden kautta luomaan uutta, parempaa yhteiskuntaa?
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen suurimpana yllätyksenä voidaan pitää keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen vaatimatonta ääniosuutta ja putoamista toiselta kierrokselta. Tosin mielipidekyselyt ennakoivat tulosten suuntaa. Nähtävästi muun muassa yleinen hallituspolitiikka, kehnot maatalousratkaisut EU:ssa ja kuntaremonttihanke rokottivat pääministerin kannatusta.
Nyt ovat taas toiveet Torinon talvikisojen mitalisaalista huipussaan. Media jakaa etukäteen, niin kuin aina, mitaleita roppakaupalla suomalaisille urheilijoille. Ja kasaa paineita heidän niskaansa.
Toki emmeitä on olemassa. Siitä olivat osoituksena viime viikonvaihteenkin kisat.
Eero Heinäluoma lupasi presidentinvaaleihin jättiyllätystä ja salaista asetta. Hänen arveltiin tarkoittavan nimekästä yllätystukijaa Tarja Haloselle. Lehdistössä jo spekuloitiin, että se voisi olla Anneli Jäätteenmäki.
Myöhemmin viikolla SDP:n tiedotussihteeri Reijo Paananen kertoi Heinäluoman tarkoittaneen Halosen puolisoa, tohtori Pentti Arajärveä.
Jos tämä on SDP:n mielestä jättiyllätys, ei hyvältä näytä.
* * *
Asukkaiden enemmistö vastustaa mielipidetiedustelujen mukaan pääkaupunkiseudullakin kuntien yhdistämistä. Tästä piittaamatta kokoomus vaati Helsingin kaupunginvaltuustossa keskiviikkona Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja myös Sipoon länsiosan yhdistämistä Suur-Helsingiksi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuoren (kok) esitystä tukivat muiden ryhmien johtajat RKP:tä ja SKP:n ja asukaslistan ryhmää lukuun ottamatta.....
(TA)
Suomalainen tuntee olonsa taas jonkin verran turvallisemmaksi. Sotaministeri Seppo Kääriäinen on armeijamme ylipäällikön Tarja Halosen siunauksella hankkinut meille uuden aseen: raketinheittimen.
Ne ovat tosin jo 15 vuotta vanhoja, Hollannissa käytöstä poistettuja vehkeitä, mutta yhä edelleen tehokkaita. Niillä voidaan heitellä miinaraketteja 38 kilometrin päähän ja ampua ohjuksia jopa 300 kilometrin etäisyydelle.
Tampereen kunnallispoliittinen eliitti valmistelee kuumeisesti tilaaja-tuottaja -mallin eli ns. tiltun käyttöönottoa. Viimeisin ratkaisu on tuon mallin ulottaminen julkiseen liikenteeseen eli kaupungin liikennelaitokseen (TKL) tämän vuoden huhtikuun alusta.
Baskimaa eli Euskal Herria sijaitsee Biskajan lahden rannalla, 25 000 neliökilometrin suuruinen alue kattaa sekä Pohjois-Espanjan autonomisen Baskimaan että luoteis-Ranskan baskiseudut.
Baskien ikivanha kieli, euskera, on ainutlaatuinen ja ainoa säilynyt kantaeurooppalainen kieli, joka syntyi paleoliittisella kaudella kauan ennen indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielien ilmaantumista.
Kuka vielä muistaa viime syksynä julkaistun gallupin, jonka mukaan tasavallan presidentin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu kansalaisten mielestä hyvinvointivaltion, kansalaisten tasa-arvon ja muiden sellaisten asioiden puolustaminen – kieltämättä asioita, joissa presidentillä ei ole juurikaan päätösvaltaa?
Nämä presidentinvaalit voivat osoittautua Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kannalta tärkeimmiksi vuosien 1956 ja 1962 jälkeen. Tai sitten kulisseiksi, joiden takana kansaa petetään. Kyse on tietenkin Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kohtalosta ja Nato-jäsenyydestä.
Keskiuusmaalaiset kunnat ovat joutuneet Matti Vanhasen hallituksen ajaman kunta- ja palvelurakennehankkeen koelaboratorioiksi. Kokeiltavana ja selviteltävänä on monia siihen liittyviä muutostavoitteita. Näitä hankkeita ollaan toteuttamassa, vaikkei niihin liittyviä alueellisia ja valtakunnallisia selvityksiä ole saatu edes puolitiehen.
Presidentinvaalissa on kyse ennen muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Useimmat ehdokkaat kuitenkin väistelevät selkeitä kannanottoja juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikan pääkysymyksissä. Ennen muuta se koskee kantaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja Nato-jäsenyyteen.
Tämä näkyy presidenttiehdokkaiden vastauksissa ja kannanotoissa SKP:n kaikille ehdokkaille esittämiin viiteen kysymykseen.
Joulun edellä haastoi Kapeaharteinen historiantukijoita kertomaan, mitä Suomessa olisi tapahtunut, jos natsi-Saksa olisi voittanut toisessa maailmansodassa – ja pieni Suomi siinä sivussa. Tulihan niitä vastauksia. Mutta kaikki alkoivat sanoilla:
– Eihän se olisi ollut mahdollista!
Miten niin mahdotonta? Risto Ryti ja kumppanithan lähtivät luomaan Suur-Suomea varmoina siitä, että Saksa voittaa!
Miksi nyt on unohdettu johtajiemme pyhät puheet?
Milloin Yhdysvallat ja Israel aloittavat seuraavan sotilaallisen aggression Lähi-idässä, siitä spekuloidaan asiantuntijapiireissä yhä kiivaammin. Ajankohtaspekulaatioissa suosituin vaihtoehto on maaliskuu. Kohteina "suosikkilistalla" ovat Syyria ja Iran.
Presidentinvaalikeskustelujen perusteella voisi päätellä, että pääongelma Suomelle on Venäjä. Syypäitä tällaiseen painotukseen ovat sekä vaaliasioita hoitavat toimittajat, käytetyt asiantuntijat että itse ehdokkaat.
Yleisten kirjastojen syntyhistoria esimerkiksi Pohjoismaissa on erottamaton osa demokratian syntymisprosessia. Maailman sosiaalifoorumi (World Social Forum, WSF) ja sen kehittyminen voidaan taas nähdä osana globaalisen demokratian syntyprosessia.
Syksyn 2005 kuluessa on tapahtunut asioita, jotka ovat jälleen kerran korostaneet Karl Marxin ajattelun ajankohtaisuutta Suomessakin.
Sata vuotta suurlakosta
Kgotatso ja Tshepo odottavat joulua aina hieman pelonsekaisin tuntein. Etelä-Afrikassa lomapyhien aikana rikosten määrä tuppaa kääntymään kasvuun. Ehkäpä syynä ovat kesäinen keli, pitkät lomat ja perheiden harteille kasatut ylisuuret odotukset: pitäisi käyttää tavallista enemmän rahaa ja ostaa jotain mukavaa. Mutta joulukuu on ikävä kuukausi maassa, jossa tilastoitujen ryöstöjen määrä on muutenkin maailman suurimpia.
Ryöstelevät jengit
Joulusta tähteeksi jäänyttä:
Presidentti George W. Bush lähetti kuulemma joulukortteja 200 maan johtajille. Oikeastaan kortteja oli 201, mutta joku huomasi kertoa presidentille, että Legoland ei ole oikea maa.
* * *
Tieto-Finlandiasta tähteeksi jäänyttä:
Palkinnon sai Jatkosodan pikkujättiläinen. Valitsija Helena Rannan mukaan kirja "haastaa pohtimaan ja kyseenalaistamaan yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä".
Vuodet 1992–1994 olivat Suomen itsenäisyyden kauden eräitä merkittävimpiä vuosia. Tuolloin käydyissä EU:n jäsenyysneuvotteluissa lyötiin lukkoon se linja, joka johti kyllä-äänten niukkaan voittoon EU-kansanäänestyksessä syksyllä 1994. Osa kansasta katsoo itsenäisyyden päättyneen neuvotteluja ja kansanäänestystä seuranneeseen EU-jäsenyyteen, osa pitää prosessia yhtenä merkkipaaluna itsenäisen Suomen historiassa.
Kymmenet tuhannet irakilaiset ovat viime päivinä osoittaneet mieltään eri puolilla Irakia joulukuun 15. päivän parlamenttivaalien väitettyjä vaalipetoksia vastaan. Syytökset vaalipetoksesta ovat kohdistuneet nukkehallitusta ja vaalien voittajia, shiiojen uskonnollista ryhmittymää sekä kurdikoalitiota vastaan.
Elokuvien suunnittelu on kuin uuden vuoden aaton juhlien valmistelua.
Juhliin sijoitetaan paljon rahaa, vaikka harva tietää miksi edes vaivautua. Kaikki haluavat tehdä jotain ainutlaatuista ja unohtumatonta. Uutena vuotena tehdään lupauksia, tiedostaen jo valmiiksi ettei lupauksia aiota edes pitää. Suurista ennakko-odotuksista seuraa usein vain krapula, katkennut filmi – niin käy pitkän juhlaputken jälkeen sekä katsottuaan suuren budjetin elokuvia.
Palestiinalaisten parlamenttivaalit lähestyvät. Euroopan unioni, jonka pitäisi toimia yhtenä puolueettomana rauhanvälittäjänä Israelin ja palestiinalaisten kesken, on tässä tilanteessa heittänyt syrjään demokratian periaatteet ja omaksunut puolueellisen, tekopyhän ja uhkailevan asenteen.
Julkisuuteen tulleet tiedot Naton aikeista kutsua Suomi mukaan Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksiin osoittaa, että kriisinhallintalaki uhkaa viedä Suomen mukaan USA:n johtamiin imperialistisiin sotatoimiin. Presidenttiehdokkaiden ja hallituksen on tehtävä selväksi, että Suomi ei lähetä joukkoja näihin Naton taistelujoukkojen harjoituksiin, vaatii SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
Euroopan unionin huippukokouksessa viime viikonvaihteessa saavutettiin ankaran ähellyksen jälkeen sopu unionin tulevien vuosien rahoituskehyksistä.
Joulu on harras juhla, mutta vitsinvääntäjiltä sekään ei ole säästynyt. Huumoria on kiskottu jopa joulun pyhimmästä ytimestä.
Jo Jeesuksen syntymän ajankohtaan liittyneessä ranskalaisen pilapiirtäjän Nitkan piirroksessa aikoinaan oli kaikki taivaallista sotaväkeä, mirhaa ja suitsuketta myöten mainiosti piirrettynä. Kaiken keskellä loisti talli, josta Joosef säntäsi ulos tukka sojossa ja huusi: –Tyttö tuli!
Latteamman version samasta teemasta tuntevat kaikki:
Monena on maisteri Matti Viialainen ehtinyt olla ja toimia: teiniliitossa, kommunistisessa puolueessa, vasemmistoliiton puoluesihteerinä ja sittemmin SAK:n apulaisjohtajana. Siinä sivussa hän oli talouskonsulttina 90-luvulla ja neuvoi miten SKP.n omaisuutta sekä "laillisesti" että pimein keinoin pilkkahinnalla myytiin ja siirrettiin työväelle vieraitten voimien haltuun. Nyt viime aikoina Viialainen on neuvonut vasemmistoliittolaisia liittymään sos.dem. puolueeseen....
Ei pidä olla ennakkoluuloinen. Täytyy olla täysillä mukana teknisessä kehityksessä. Pitää antaa joululahjoja ja tehdä uuden vuoden lupauksia.
Kapeaharteinen näki puistossa kaksi kylmissään olevaa ns. puistokemistiä. Mutta yllätys, yllätys: kummallakin oli korvallaan kännykkä!
Siinä samassa Kapeaharteinen teki päätöksen joka pitää: nyt lopetetaan jurnutus, ainakin parin vuoden kuluttua pitää kännykkä olla omallakin korvalla. Olisi aiheita tekstiviesteihin.
Maata on marraskuun loppupuolelta lähtien ravistellut kiista sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Kiistan taustalla on hallituksen eduskunnalle antama ja sittemmin sieltä pois vetämä esitys (HE 110/2005) uudeksi sotilaallista kriisinhallintaa koskevaksi laiksi, jonka tarkoitus on korvata nykyinen rauhanturvaamislaki.
Miksi uusi laki?