Aktiivimallissa työttömillä tehdään ihmiskokeita, toteaa jyväskyläläinen Minna Koponen. Koponen on ollut kirjastoissa, toreilla ja turuilla keräämässä nimiä mallin kumoamista vaativaan kansalaisaloitteeseen.

Vilho Sohkasen klassikkoteosta sarjakuvaksi muokkaava Viljami Vaskonen sanoo, että päiväkirjan ajankohtaisuus ei rajoitu vuoden 1918 tapahtumien merkkivuoteen.

Työttömien Keskusjärjestön Jukka Haapakoskelta ei heru kiitosta saati kehuja työttömyysturvalain uudistukseen liittyen. Niin sanottua aktiivimallia vastaan on tehty kansalaisaloite, joka luovutetaan eteenpäin tammikuun lopulla. 

Viikonloppuna järjestetään Helsingissä jo perinteeksi muodostuneet Ay-väen rauhanpäivät. Tanja Pelttarin mielestä monipuolisuus on tapahtuman suola.

– Valta on ay-liikkeessä keskittynyt harvojen käsiin ja pieni porukka on taivuteltavissa huonojen sopimusten taakse, sanoo joensuulainen JHL-aktiivi Martti Vaskonen.

PAMin Joonas Tuomivaaran mukaan työväenliike tarvitsee konkreettisen vision paremmasta yhteiskunnasta. Pitää irrottautua uusliberaalin markkinatalouden ehdoista.

- Nyt jos koskaan Tiedonantajan kanssa pitää olla aktiivisesti ihmisten parissa, toteaa Tapio Siirilä.

SAK:lainen Teollisuusliitto ja työnantajien Teknologiateollisuus pääsivät maanantaina sopuun kolmivuotisesta sopimuksesta, missä palkkoja korotetaan ensimmäisen kahden vuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia. Tiedonantaja kertoo Arto Viitaniemen näkemyksiä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkkaneuvotteluihin liittyen.

Tamperelainen blogisti ja vasemmistovaikuttaja Wilma Karikko osallistuu lokakuussa Tiedonantaja-festivaalin keskusteluun valemediasta ja vasemmistolaisesta vaihtoehdosta. – Tarve rehelliselle ja konstailemattomalle puheelle on tällä hetkellä valtava.

– Poliittinen työtaistelu on tärkeä, mutta se ei vielä kaada hanketta saati hallitusta, sanooVR:n lähiliikenneyksikön pääluottamusmies Peter Björklöf JHL:stä.

Kalevi Höltän mukaan sekä irtisanomissuojaa että palkkausta pitää tes-neuvotteluissa parantaa. Ay-konkarin mielestä lakkoasetta ei pidä pelätä, vaan sitä pitää opetella käyttämään.

Taistelu suomalaisten palkoista ja työehdoista käynnistyy syksyllä. Arto Viitaniemen mielestä ay-liikkeen pitää valmistautua tarvittaviin keinoihin duunarien etujen puolustamiseksi. Nyt ei kikyillä!

Metalli seiskan Petri Lahtinen toteaa, että Sipilän hallitus on saanut pienipalkkaiset duunarit, eläkeläiset ja työttömät tappelemaan keskenään. Politiikan suunta on kuitenkin muutettavissa.

Riitta Tynjä on edelleen tulta ja tappuraa: taistelu vähävaraisten ja syrjittyjen puolesta jatkuu!

PAM:n Tarja Puotsaari uskoo, että liitto radikalisoituu syksyn mittaan, kun sopimuksista ryhdytään neuvottelemaan. Hänen mukaansa pamilaiset pakotetaan liian usein kompromisseihin, jotka heikentävät palkansaajien asemaa.

Nokian kaupunginvaltuustoon valitun Pauli Schadrinin mukaan on tärkeää, että SKP keskittyy työväestön etujen ajamiseen.

SKP:n kuntavaaliehdokas Tapio Siirilä on todellinen Kemin kumouksellinen. Punaisena lankana on kamppailu tasa-arvoisen ja solidaarisen yhteiskunnan puolesta, missä ketään ei suljeta ulkopuolella saati jätetä oman onnensa nojaan.

Tero Pitkä on Heinolan kaupunginvaltuutettu ja kommunisti, joka taistelee kuntalaisten puolesta. Pitkän mielestä kuntavaaleissa äänestäjällä on mahdollisuus kritisoida hallituspolitiikkaa, ja paras kritiikin kanava on SKP.

Rakkauden vallankumous ja kuntademokratia ovat muutosta tavoittelen kollektiivin painopistealueet.

Pienituloiset, eläkeläiset ja työttömät ajetaan entistä ahtaammalle, sanoo SKP:n pitkäaikainen aktiivi ja ay-asiantuntija Arto Viitaniemi.

SKP:n jyväskyläläinen kunnallisvaaliehdokas Hanna Era uskoo, että vaaleissa pärjätään hyvällä yhteishengellä ja työnteolla.

Köyhien auttajana tunnettu Heikki Hursti näkisi mielellään suomalaiset barrikadeilla politiikan suunnan muuttamiseksi. Hallituksen toiminta on Hurstin mielestä häpeällistä ja amatöörimäistä puuhastelua.

– SKP taistelee ihmisarvoisen elämän puolesta suurta rahaa vastaan, sanoo puolueen varapuheenjohtaja Miguél Lopez. Hän odottaa tulevia kunnallisvaaleja positiivisin ja luottavaisin mielin.

– Demokraattinen sivistysliitto on osa 2000-luvun työväenliikettä, korostaa tuore pääsihteeri ja opintokeskuksen johtaja Jari-Pekka Tamminen. Liitto perustettiin 30 vuotta sitten Turussa.

Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro toteaa, että emme voi sotilaallisilla toimilla tai sotilasliitoilla vastata ihmiskunnan todellisiin ongelmiin

Eläimen matka lautaselle on täynnä tuskaa ja kärsimystä. Animalian Mai Kivelän mielestä nykyistä hallitusta ja sen toimintaa voi luonnehtia eläinvihamieliseksi ja eläinsuojeluvastaiseksi.

Kansan mitta on tullut täyteen. Lauantaina Joukkovoiman mielenosoitus kokoaa tyytymättömät Helsinkiin. Leikkaushallitukselle loppu!

Turun Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki ei luota hallituksen tapaan hoitaa asioita. Sen vuoksi työväenkin suunta 3. syyskuuta on Joukkovoiman mielenosoitus Helsingissä.

SKP:n varapuheenjohtajaksi valittu siilinjärveläinen Susanna Rissanen pitää tärkeänä, että myös perheelliset työssä käyvät naiset voivat osallistua politiikkaan.

SKP:n tuore varapuheenjohtaja Miguel López toteaa, että kommunistien pitää olla rohkeita, astua ulos kaapeista ja olla ylpeitä aatteesta.

Keskiviikkona vietettiin kansainvälistä Oikeutta siivoojille -päivää. Mukana oli muun muassa JHL:n Rita Merisaar. Hänen mielestään siivoojien työtä ei arvosteta tarpeeksi.

Hannu Väisänen toivottaa kommunistit tervetulleeksi edustajakokoukseen Turkuun. Luvassa on kaksi päivää politiikkaa, keskustelua, yhdessäoloa ja kulttuurin juhlaa.

Joensuulainen rauhanaktiivi Kirsti Era on huolestunut Suomessa toteutettavista sotaharjoituksista, joihin osallistuu Yhdysvaltain joukkoja. Eran mielestä harjoitukset ovat provokaatio Venäjää vastaan.

JHL:n Martti Vaskonen vaatii irtiottoa oikeistolaisesta politiikasta. – JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä. Kaikki hallituksen ja EK:n toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa.

Kommunisti Simo Suominen istui torstaina Tampereen Oikeustalolla syytettyjen penkillä kunnianloukkauksesta. Kolajuomaa viime marraskuussa valtiovarainministeri Alexander Stubbin niskaan roiskaissut Suominen kertoo seuraavassa tekonsa motiiveista.

Heikki Tervahattu on Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti, joka paneutuessaan sotien ja asevarustelun aiheuttamiin ekologisiin uhkiin on seurannut vuosikymmenien ajan myös kansainvälisen politiikan kysymyksiä. Seuraavassa Tervahatun mietteitä mm. NATOon, Yhdysvaltojen tulevaan sotaharjoitukseen Suomessa, Suomen turvallispolitiikkaan, NATOn isäntämaasopimukseen sekä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyen.

– Esittämäni biisi Perseitä, perseitä, perseitä kuvaa mielestäni osuvasti näitä hallituksen kolmea jätkää, toteaa Kari Peitsamo.

60-luvun kasvatti Päivi Uljas on tehnyt pitkän päivätyön ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti Elintarviketyöläisten Liiton palveluksessa. Myös akateeminen maailma on Uljakselle tuttu: vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan hän tarkasteli hyvinvointivaltiota ja erityisesti – kuten väitöskirjan otsikossa todetaan – hyvinvointivaltion läpimurtoa vuosien 1956 – 1964 välisenä aikana. Seuraavassa Uljaksen näkemyksiä hyvinvointivaltiosta ja sen roolista käytävään keskusteluun sekä päivän polttavista puheenaiheista. Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa 4.3. ilmestyneessä Tiedonantajassa.

SKP:n piirit ja osastot järjestävät tammi- ja helmikuussa puolueen tovereille tarkoitettuja keskusteluja kesäkuun edustajakokousasioista – eli kaikesta siitä politiikasta, johon puolueessa halutaan kollektiivisesti tarttua ja josta syntyy jälkiä edustajakokousasiakirjoihin. Seuraavassa SKP:n puheenjohtajan JP Väisäsen mietteitä 19.3. pidettävään SORVIin liittyen.

Mauri Perä (s. 1935) on kirvesmies ja pitkänlinjan ay-aktiivi. Perä teki päivätyön Rakennusliiton toimitsijana ja Kansainvälisen Rakennus- ja rakennusaineteollisuuden liiton pääsihteerinä. SKP:hen mies liittyi vuonna 1963 ja on toiminut puolueessa eri luottamustehtävissä kuten keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa. Hän on myös toiminut Rauhanpuolustajien varapuheenjohtajana. Artikkelissa Perän mietteitä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyen ennen ja nyt.

SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju ei jatka kesän edustajakokouksen jälkeen pääsihteerin tehtävissä. Pääsihteerin paikasta luopumiseen ei liity dramatiikkaa ja hänet tullaan tulevaisuudessakin näkemään aktiivisesti SKP:n toiminnassa mukana. Artikkelissa Ketoharjun mietteitä pääsihteerin tehtäviin ja yleisesti politiikkaan liittyen.

Postissa käynnistyttävät tulevalla viikolla järisyttävän suuret yt-neuvottelut. Pahimmillaan irtisanomiset koskevat jopa 860 työntekijää. Artikkelissa PAU:n puheenjohtajan Heidi Niemisen mietteitä Postin johdon työntekijöiden nöyryyttämiseen liittyen.

Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston valtio-opin lehtori Emilia Palonen osallistuu lauantaina 23.1. Helsingissä järjestettävään SKP:n paikallispolitiikan seminaariin. Palosen aiheena seminaarissa on Lähidemokratia ja kokemukset osallistuvasta demokratiasta.

Monissa liemissä keitetty pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa ei säästä kirkkoa kritiikiltään. Sadinmaan mukaan myös Jeesuksella oli aikoinaan radikaali sanoma.

Koko Postin johtamiskulttuuri on käsittämätöntä ja hyvin lyhytnäköistä, toteaa Helsingin Postikeskuksen pääluottamusmies Jari Pellikka.

Yli 350 yliopistojen henkilökunnan jäsentä esittää julkilausumassaan tarvetta poliittiselle lakolle koulutusleikkausten kumoamiseksi. Thomas Wallgrenin mukaan yliopistojen tietotyöläiset ovat heräämässä.

YK:n päivänä järjestetään Helsingissä Tervetuloa on teonsana -tapahtuma ja rauhanmarssi. – On avattava maahanmuuton ja pakolaisuuden syitä, joista keskeisimpiä ovat sota, köyhyys ja ilmastonmuutos. Rauhanliikkeen tulee toiminnallaan osoittaa rohkeasti, että sodat ja pakolaisuus ovat vääränlaisen politiikan sekä Yhdysvaltojen ahneen imperialismin syitä ja seurauksia, sanoo SKP:n puheenjohtaja ja rauhanaktivisti JP Väisänen.

SKP:n varapuheenjohtaja Pauli Schadrin on aina ollut mukana Tiedonantaja-festivaalilla. – Tämänkaltaista kansainvälisyyttä ei Suomessa muualla näe, toteaa Schadrin.