Kolmessa Saksan osavaltiossa, Saarlandissa, Saksissa ja Thüringenissä, pidetyt maapäivävaalit olivat takaisku kristillisdemokraattien CDU:lle ja sosiaalidemokraattien SPD:lle. Vasemmistopuolue Die Linke oli selvä voittaja.
CDU menetti yksinkertaisen enemmistönsä Saarlandissa ja Thüringenissä. Puolue menetti edellisessä 13 prosenttiyksikköä ja jälkimmäisessä 11,8 prosenttiyksikköä säilyen kuitenkin suurimpana. Saksissa CDU säilytti asemansa 40,2 prosentin tuloksella.
Helsingin Ylioppilasteatteri sai kaupunginvaltuustosta kertovaan näytelmään keväällä uuden roolihahmon, kun julkisuuteen nousivat sosiaaliviraston johtaja Paavo Voutilaisen 72000 euron kalustehankinnat. Sosiaalijohtajan toimista on tullut hämmästyttävine juonenkäänteineen sellainen "tosi-televisiosarja" ja tragikomedia, jollaista tuskin kukaan käsikirjoittaja olisi keksinyt.
Viimeaikaiset tapahtumat Suomessa osoittavat, ettei taloustaantumasta ja orastavasta talouslamasta ole opittu mitään.
Yritysten voitot ja pääomatulot ovat viime vuosina kasvaneet ennätysmäisesti. Palkkojen osuus kansantulosta on alentunut. Työntekijät ovat maksaneet yritysten voitot.
Paras hallitus mitä rahalla saa, tokaisi Helsingin Työttömien Toivo Koivisto, kun mustien autojen saattue toi päättäjiä budjettiriiheen Helsingin Säätytalolle keskiviikkoaamuna.
Vakava tarve, mutta myös uudet mahdollisuudet vasemmistolaiselle ja punavihreälle yhteistoiminnalle nousivat vahvasti esille SKP:n keskuskomitean kokoontuessa viime viikonvaihteessa linjaamaan syykauden toimintaa.
Puheenjohtaja Yrjö Hakanen nosti keskusteluun neljä keskeistä kysymystä:
– Miten toimimme työttömyyttä, kuntien palvelujen leikkaamista ja oikeistolaista lamapolitiikkaa vastaan?
Tämä on jo ties kuinka mones Afganistan-aiheinen artikkeli. Miksi? Täytyyhän meidän tietää, missä ja miksi meidän poikamme Nato-johtoisessa sodassa sotivat.
Kansainväliset isot uutistoimistot, Reuters etunenässä, ovat kuin giganttisia mustekaloja, joiden lonkerot yltävät ympäri maapallon, jokaiseen maahan. Suomenkin valtamedian päälähteenä ulkomaan uutisissa on ja on aina ollut uutistoimisto Reuters. Toimittajat eivät ehdi tässä huikeassa uutiskilvassa itse kipittää ulkomaille ottamaan asioista selvää. Sehän maksaisi, ja siitä median omistajat eivät tykkää yhtään. Voittoa pitää tuottaa, oikean tiedon tuottamisesta viis.
Meksikon kongressin alahuoneen vaaleissa heinäkuun alussa äänestettiin 500 lainsäätäjän paikasta valtakunnantasolla. Nyt 36,7 prosentin ääniosuuden saanut Institutionaalinen vallankumouspuolue PRI oli viimeksi maan suurin puolue vuoden 1994 vaaleissa silloisen laman aattona.
Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetty Afganistanin torstaisten presidentinvaalien tulosta. Mutta se jo tiedetään, että vaalit olivat huolellisesti suunniteltua poliittista teatteria, jonka keskeinen tarkoitus oli näyttää yhä huolestuneemmille läntisen maailman ihmisille, että edistystä sodan runtelemassa maassa on saavutettu seitsenvuotisen miehityksen aikana.
Helsingin Sanomat repäisi 11. elokuuta kahdeksan palstan otsikon "Venezuelan Chávez uhitteli jälleen sodalla". Samoin kuin tavaksi tulleista Iran-otsikoista tästäkin otsikosta sai demonisoivan kuvan hullusta johtajasta, joka uhkailee sodalla. Otsikko ei olisi voinut olla enemmän tosiasioiden vastainen.
Kunta-alan työntekijöiden mukaan hallituksen budjetti jättää kuntien talouden heitteille. Muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on vaatinut hallitukselta elvytyspakettia julkiselle sektorille. Erityisen huolissaan JHL on ollut työttömyyden kasvusta ja kestävän henkilöstöpolitiikan toteutumisesta.
Hallitus sen sijaan vaatii linjauksissaan kuntasektorilta palkkamalttia ja tuottavuuden parantamista.
Ympäristöjärjestöt Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Maan ystävät vaativat kansanäänestystä ydinvoimasta. Järjestöt perustelevat vaatimusta sillä, että ydinvoimalupaa hakeneet yritykset ovat tukeneet puolueita.
Järjestöjen mielestä viimeaikaiset paljastukset vievät uskottavuutta siltä, että hallitus voisi päättää ydinvoiman lisärakentamisesta.
Ei ole mukavaa myöntää olleensa oikeassa. Tällä palstalla sanottiin viime vuoden huhtikuussa, että Ilkka Kanervan korvaaminen Alexander Stubbilla voi johtaa ojasta allikkoon ja että Stubbin lausuntojen nimittäminen puberteettisiksi olisi loukkaus kaikkia murrosikäisiä kohtaan.
Stubb paljastuu kerta toisensa jälkeen täydellisen ammattitaidottomaksi hölösuuksi. Otetaan vaikka vain tämä tuorein moka.
Kemissä sää oli aurinkoinen ja lämmin torstaina 18. päivänä elokuuta 1949. Kaupungissa oli lakko, lakkolaisia oli viitisen tuhatta. Jännittyneinä odotettiin mitä tulee tapahtumaan. Seitsemän viikkoa aiemmin oli tapahtunut lakon ensi leimahdus, ja lakko jatkui ja jatkui – lakko oli pysäyttänyt koko Kemin.
Teoksessaan Kansalaissota Ranskassa Karl Marx väitti kapitalistisen valtion parlamenttivaalien merkitsevän sitä, että "kerran kolmessa tai kuudessa vuodessa ratkaistiin, kuka hallitsevan luokan jäsen oli parlamentissa edustava ja polkeva kansaa".
Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen mukaan sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen rikkoi hankintalakia ja kaupungin ohjeita hankkiessaan kohua herättäneet 72000 kalusteet ja ulkoistaessaan konsulttipalveluja entiselle työnantajalleen Diakonissalaitokselle.
Sisäinen tarkastus selvitti asiaa SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen tehtyä asiasta aloitteen, jonka kaupunginjohtaja saattoi myös sisäisen tarkastuksen käsittelyyn.
Nyt kuumana käyvä vaalirahoitusskandaali paljastaa, miten sekä suurpääoman oma puolue kokoomus että muutkin eduskuntapuolueet ja niiden kansanedustajat ja ministerit on ostettu myötäilemään rahamiespiirien etuja. Samalla on suurella rahalla ratkaistu vaalien tulokset.
On laajasti tunnettua, että tämän kuun 20. päivänä Afganistanissa pidettäville presidentinvaaleille on luonteenomaista vaalipetos, lahjonta ja äänestäjien pelottelu USA:n ja Naton valvomilla alueilla. Etnisesti pataanien asuttamissa ja kapinallisten hallitsemissa maakunnissa, joissa Taleban on kehottanut boikotoimaan vaaleja, ennustetaan joukkomittaista äänestämättä jättämistä. Tulos ei tule olemaan uskottava ja uudelta hallitukselta tulee puuttumaan kaikenlainen laillisuus.
Elokuun helteet olivat kuumimmillaan, kun Hauhon Vähäjärven kurssikeskukseen kokoonnuttiin opiskelemaan marxilaisuuden ja puoluetyön perusteita. Suomen kommunistisen puolueen ja Demokraattisen Sivistysliiton yhteistyönä organisoitu toinen kesäyliopisto keräsi reilut 20 osallistujaa, pääasiassa puolueen nuorempaa väkeä.
Lämpimistä säistä huolimatta osallistujat malttoivat syventyä niin maailmantalouden ongelmiin, arkipäivän rasismiin kuin puoluetyön kehittämisen kysymyksiin.
Viikon kuluttua kokoontuva SKP:n keskuskomitea käsittelee ajankohtaisen tilanteen ohella puolueen kansainvälisen toiminnan kehittämistä, tasa-arvopolitiikkaa sekä SKP:n omaa tilaa ja sen kehittämistä. Esillä on myös valmistautuminen Tiedonantajan 40-vuotistapahtumaan 26.syyskuuta Tampereella.
Suomalaisen valtaeliitin tukijalka ja äänitorvi Helsingin Sanomat on käynyt viime aikoina raivokasta kampanjaa ruoan arvonlisäveron alentamisen perumiseksi. Hallituspuolue kokoomus on Hesarin kanssa samoilla linjoilla. Muun muassa pitkän linjan kokoomuspoliitikko Ben Zyskowicz on vaatinut alentamisen lykkäämistä tuonnemmaksi.
Jos vähän liioitellaan, niin aave kummittelee Suomessa, kommunismin aave.
Renny Harlinin Mannerheim-elokuvan teko junnaa paikallaan ja koko hanke uhkaa hautautua. Raimo Ilaskivi vetosikin liikuttavassa kirjoituksessaan Helsingin Sanomien yleisöosastossa yritysjohtajiin, erityisesti Nalle Wahlroosiin, "kunnia-asian" hoitamiseksi eli leffan rahoituksen turvaamiseksi. Raimohan ei turhista hermostu, joten nyt on selvästikin hätä kädessä.
Jyväskylässä kolmisensataa mielenosoittajaa valtasi Puistokadun alimman korttelin matkalta. Aurinkoisessa säässä tapahtunut kadunvaltaaminen sai huomiota sekä osallistujia sekä paikallisista aktiiveista, että paikalle heitä ihmettelemään saapuneista rallituristeista.
Pienessä Moldovan tasavallassa kaikki näyttää sujuvan eräiden aikaisempien USA:n organisoimien "värivallankumousten" tapaan.
Ollako vai eikö olla? Siinäpä pähkinä. Tämä kuolematon kysymys tuli mieleen kun, seurasin eduskunnan puolustusselonteosta alkukesästä käymää lähetekeskustelua.
Kotimaista kesää on leimannut suuri vaalirahaskandaali. Oli jännää seurata, kun toimittajat piirittivät perunakellaria odottaen, että Jarmo Korhonen tulee ulos.
Nyt skandaalissa on päästy rääppiäisvaiheeseen, Novan 17 000 euron panokseen Ilkka Kanervan taannoisten synttäribileiden rahoittamiseksi.
Yhä useampien Euroopan Nato-maiden kansalaisten enemmistö haluaa näiden maiden joukkojen vetämistä pois Afganistanista. Esimerkiksi yli 60 prosenttia saksalaisista ja 52 prosenttia briteistä haluaa sitä. Mutta meillä Suomessa selvien asioiden sotkeminen vain jatkuu.
Äskettäin muisteltiin ansaitusti 40 vuotta sitten tapahtunutta ihmisen ensimmäistä kuulentoa, yhdysvaltalaisten astronauttien laskeutumista Kuun kamaralle. Joitakin reunahuomautuksia tapauksen juhlintaan on kuitenkin liitettävä.
Porvarihallitus ei halua puuttua jättityöttömyyteen eikä kerro todellista työttömyystilannetta tilastolukujen takaa.
Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen johdolla valmisteltu budjettiesitys lupaa noin 330 miljoonan euron pakettia, jonka pitäisi tuottaa 10 000 uutta työpaikkaa. Kataisen mielestä se on paljon, vaikka viimeisen vuoden aikana työpaikkoja on menetetty varovaistenkin arvioiden mukaan moninkertainen määrä, noin 60 000.
Miksi palveluja aiotaan leikata Helsingissä ainakin 50 miljoonalla eurolla, vaikka tilinpäätös on 292 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kysyi SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen kun valtuusto käsitteli viime vuoden tilinpäätöksen.