Suomella tulee olla välittömät ja luottamukselliset suhteet suureen itänaapuriin.

Suomen kommunistisen puolueen ”superviikonloppu” käynnistyi Rastilassa sorvin ääressä. Tovereita oli kokoontunut yhteen pohtimaan edustajakokouksen kannalta keskeisiä poliittisia kysymyksiä, joita käsitellään edustajakokousta varten valmistelluissa asiakirjoissa.

On kaksinaamaista kritisoida turvapaikanhakijoiden määrää ja ääri-islamistien terroria ja samaan aikaan ylläpitää rakenteita ja politiikkaa, jotka tuottavat niitä.

Helsinkiläinen kommunisti ja asukasaktiivi Ritva Hartzell ei epäröinyt  tarjota suojaa asunnottomille romanikerjäläisille. Hänen mukaansa suomalaisten asenteiden on muututtava, sillä pakolaisuus ei maailmasta katoa hetkessä.

Tänään vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Helsingin Maanantaiklubilla keskusteltiin maaliskuun alussa siitä, miten hölmöläisten politiikalla kavennetaan tasa-arvoa.

Lapualaisoopperan ensiesityksestä tulee maaliskuussa kuluneeksi 50 vuotta ja Teatteri Vanha Jukon toimesta konserttimuotoinen teatteriesitys tuodaan sen alkuperäiseen esityspaikkaansa Vanhalle Ylioppilastalolle. Sunnuntaina on luvassa kaksi näytöstä, jotka on jo myyty loppuun.

Heikki Tervahattu on Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti, joka paneutuessaan sotien ja asevarustelun aiheuttamiin ekologisiin uhkiin on seurannut vuosikymmenien ajan myös kansainvälisen politiikan kysymyksiä. Seuraavassa Tervahatun mietteitä mm. NATOon, Yhdysvaltojen tulevaan sotaharjoitukseen Suomessa, Suomen turvallispolitiikkaan, NATOn isäntämaasopimukseen sekä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyen.

Kansainvälinen luokkataistelu voisi konkretisoitua solidaarisuudeksi, pohtivat SKP:n JP Väisänen sekä sahrawit Menna Lehbib ja Jamal Samid Albachra.

– Esittämäni biisi Perseitä, perseitä, perseitä kuvaa mielestäni osuvasti näitä hallituksen kolmea jätkää, toteaa Kari Peitsamo.

Erikoistutkija ja eläkeläisaktiivi Seppo Ruotsalainen kertoo, mikä on eläkkeiden tilanne tällä hetkellä. Taitetun indeksin poistoa ajavaan aloitteeseen ehtii vielä kerätä nimiä.

Ihmiset eivät luota, että mitään muutoksia politiikassa tapahtuu nykyisellä johdolla. Hallitus vaihtoon. Petturit pois päättäjän paikoilta.

On uskomatonta, että esimerkiksi pienipalkkaisia palvelualojen naisia syytetään nyt ahneudesta ja Suomen talouden rapauttamisesta.

Luonto- ja retkeilyjärjestöjen vastustuksesta huolimatta metsähallituslakiin on jäämässä valtaosa sen ongelmista. Virheet on korjattava eduskunnan äänestyksissä.

Suomen kommunistinen puolue on taatusti uusliberalismin vastainen puolue.

Joukkovoimaan lauantaina suuntaavaa turkulaista Eira Kejosta harmittaa erityisesti se, että yhteiskunta ei huolehdi heistä, jotka eivät itse siihen pysty. Turvaverkon ulkopuolelle jää koko ajan suurempi joukko ihmisiä.

Legendaarinen yhtye Lapinlahden Linnut esiintyy lauantaina Joukkovoiman mielenosoituksessa. Vuonna 2013 pillit pussiin laittaneet Linnut nousevat lavalle Hakaniemessä klo 16.35.

JHL:n Tero Pitkä ja Metallin Terho Laitila suuntaavat molemmat lauantaina Joukkovoiman mielenosoitukseen. Pitkä ei hyväksy naisvaltaisen hoitoalan leikkauksia, Laitila haluaa näsäviisaille idioottiporvareille kurinpalautuksen.

Tampereen Otetaan yö takaisin -tapahtumassa naistenpäivänä puhunut SKP:n Petra Packalén toivoo, että naiset osallistuisivat entistä enemmän ay-liikkeen toimintaan.

Hyvää Kansainvälistä naistenpäivää arvoisat Tiedonantajan lukijat! Seuraavassa tamperelainen Marx-tuntija Paula Rauhala kertoo, miksi Marx on ajankohtainen vuonna 2016.

Naistenpäivä oli kukkasia ja kauneushoitolassa käymistä varten, eikö niin?

Sipilän hallitus on lyhyen kautensa aikana heikentänyt työttömien toimeentuloa ja työllistymismahdollisuuksia leikkaustoimenpiteillään. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö tukee 12.3. mielenosoitusta.

Kirjailija Tiina Raevaaran mukaan uudella tiedolla ja tiedon etsimisellä pitäisi olla itseisarvo. Nyt suomalainen yhteiskunta uhkaa naisten näkökulmasta taantua 1950-lukulaiseen käsitykseen maailmasta.

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli 100 vuotta. On hyvä muistuttaa päivän sosialistisista juurista.

Sanna Siirtola lähtee lauantaina Kaarinasta Helsinkiin osallistuakseen Joukkovoima-mielenosoitukseen. Siirtola itse on jo tottunut köyhyyteen, mutta lastensa elämän ja tulevaisuuden kurjistamiseen hän ei kykene alistumaan.

Kenttä ei niele kilpailukykysopimusta. Ay-aktiivi Jonas Mithiku (oik.) on valmis torppaamaan elinkeinoelämän ja hallituksen vaatimukset tarvittaessa vaikka yleislakolla.

Esko Seppäsen mukaan EU:n pankkiunioni tulee suomalaisille kalliiksi. Unioni käy monin tavoin Suomen kassalla, ja Emu-puskuritkin olivat pelkkää bluffia.

Joukkovoimaan 12.3. suuntaavan Wilma Karikon mielestä ajatus siitä, että hallituksen pelleilyä pitäisi sietää vielä seuraavat kolme vuotta, on mahdoton.

Neljä SAK:n liittoa ei lähde SSS-hallituksen ja ay-eliitin vedätykseen mukaan. SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju esittää vaihtoehtoja kyykytyspolitiikalle.

Joukkovoima-aktiivi Aura Kaskisydän haluaa, että tämä artikkeli otsikoidaan iltapäivälehtityyliin. Hänen mukaansa monet ovat niin ahtaalla hallituksen vuoksi, että voivat päätyä epätoivoisiin ratkaisuihin.

Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa.

60-luvun kasvatti Päivi Uljas on tehnyt pitkän päivätyön ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti Elintarviketyöläisten Liiton palveluksessa. Myös akateeminen maailma on Uljakselle tuttu: vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan hän tarkasteli hyvinvointivaltiota ja erityisesti – kuten väitöskirjan otsikossa todetaan – hyvinvointivaltion läpimurtoa vuosien 1956 – 1964 välisenä aikana. Seuraavassa Uljaksen näkemyksiä hyvinvointivaltiosta ja sen roolista käytävään keskusteluun sekä päivän polttavista puheenaiheista. Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa 4.3. ilmestyneessä Tiedonantajassa.

SKP ei hyväksy palkkojen alennusta eikä SSS-hallituksen leikkauspolitiikkaa. Neuvoteltu "yhteiskuntasopimus" merkitsee peräti 2,5 miljardin euron tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.

Kyllä täytyy taas rehellisen autoveronsa maksavan kansalaisen ihmetellä tätä porua, joka on syntynyt siitä, että tämä erinomainen sanel... tarkoitan siis sopimus on saatu aikaiseksi.

Tiedonantaja on pieni ja pienellä rahalla tehty lehti, jonka sanojen totuusarvo kuitenkin lyö laudalta suurella rahalla muka- totuuksia levittävän valtamedian, sekä ylipäätään koko porvarillisen median, mennen tullen.

Kun emopuolue on hallituksessa leikkaamassa duunareilta, työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta, täytyy poliittista keskustelua viedä tarmokkaasti sivuraiteelle.

Lauantaina järjestetään professori emeritus Pertti Karkaman 80-vuotispäivän kunniaksi juhlaseminaari Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä.

Suomessa on vietetty työväenlehtipäivää vuodesta 1973 lähtien 2. maaliskuuta. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi toteaa, että työväenlehden on haastettava valtamedia poikkeavilla näkökulmilla.

Diplomi-insinööri Sanna Nokelainen selvittää tuoreessa väitöskirjassaan, miten tuloksellisuus ja kilpailupuhe hankaloittavat yliopistotutkimusta.

Maaliskuun 7. alkavalla viikolla järjestetään useita SSS-hallituspolitiikan vastaisia mielenosoituksia. Kaataako kansalaisaktivismi viimein hallituksen?

Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL on huolissaan sotaliitto Naton osallistumisesta pakolaiskriisin hoitamiseen Egeanmerellä

Tamperelainen PAUlainen, SKP:n keskuskomitean jäsen Petra Packalén on ihmetellyt jo pitkään Postin menoa: tulosta tulee, osinkoja jaetaan, mutta silti porukkaa laitetaan pellolle.

Toimituksesta riippumattomista syistä työväenlehtipäivän Tiedonantajan jakelu saattaa myöhästyä osassa maata.

Radikaalien muutosten toteuttaminen vaatii  vallalla olevien totuuksien kyseenalaistamista, joukkomittaista taistelua sekä laajaa oikeiston ja suurpääoman vastaista yhteistyötä.

Pitkän uran ay-juristina tehnyt Kalevi Hölttä toteaa työväenlehtipäivän Tiedonantajassa, että pelkkä eduskunnassa puhuminen ei nyt riitä.

Ei ole vaikea nähdä SSS-hallituksen ja työnantajien ”viiden prosentin kilpailukykyloikka” -politiikan ja 1920-30-lukujen politiikan yhteyksiä. Nyt on uuden hyvinvointimallin rakentamisen aika.

Tuore Tampereen journalistiikan vierailijaprofessori toimi Tiedonantajan toimitussihteerinä vuosina 2000-2002.

Marx kirjoitti, miten luokkayhteiskuntavaiheessa ihmiskunta elää vielä alkukantaista esihistoriaansa.

Kun yhdysvaltalaiset ja Naton sotilaat ja sotakalusto tulevat Suomen maaperälle ja aluevesille, on syytä puhua asioista oikeilla nimillään.

Aloitteen kerääjien mielestä hanke kuitenkin kannatti: kampanja yhteisestä katsomusopetuksesta keräsi runsaasti huomiota valtakunnan mediassa.

Koulumaailmasta tulee hallituksen päätöksillä villi länsi, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen.