– Uskonnot ovat moninaisia kokonaisuuksia. Ne taipuvat siihen mitä halutaan. Jos halutaan saada väkivallan väline, se onnistuu kaikkien uskontojen suhteen, toteaa dosentti Aini Linjakumpu.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa alan tutkijoita, yhteisöjä, artisteja ja kansalaisaktivisteja etsimään vaihtoehtoja Euroopan tulevaisuudelle sekä kartoittamaan vapaan, radikaalin median ja kansalaistoiminnan maastoa.
Venäjän vallankumouksessa seikkaili useampi panssarijuna, jotka olivat aikansa pelottavimpia aseita. Myös Suomen punaisilla oli omansa.
Luc Bessonin Valerian ei kuulu ohjaajan parhaimpiin elokuviin.
Afganistanissa käydään täyttä sotaa. Hallitus on merkittävästi heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Radikaalin vasemmiston olisi löydettävä kapitalismin vastainen tie, joka avaa sosialismin ja kommunismin näköaloja..
Pallasojan perhe kiittelee julkisia palveluja ja laadukasta koulujärjestelmää. Tuleva sote-uudistus hirvittää, eikä Sipilän hallituksen politiikka muutenkaan saa ruusuja.
Marjaliisa ja Seppo Hentilän uutuuskirja perehdyttää saksalaiseen Suomeen 1918.
Sipilän hallituksen puliveivaukset ovat omiaan heikentämään entisestään ihmisten luottamusta hallitukseen ja parlamentaariseen politiikkaan.
Tänään vietetään kansainvälistä pakolaispäivää. Kesäkuun Maanantaiklubilla keskusteltiin suomalaisesta turvapaikanhakijatilanteesta.
Niin sanotun kilpailukykysopimuksen ikävät seuraukset alkavat hiljalleen näkyä duunarin arjessa.
DSL:n keskustelussa Pirkko Turpeinen-Saari ja Teemu Keskisarja keskustelivat siitä, miten nuoresta hulttiosta kasvoi sotapäällikkö, joka sittemmin nostettiin kansakunnan kaapin päälle.
Rovaniemellä osoitettiin maanantaina mieltä ACE-sotaharjoitusta vastaan. SKP vaatii Suomea lopettamaan yhteistyön Naton kanssa.
Marxilainen näkökulma lähtee siitä, että tapahtumien kulku ei ole väistämätön eikä ihmisistä riippumaton.
Joskus tarvitaan passiivista vastarintaa tai suoraa toimintaa, jotka vähintäänkin venyttävät laillisuuden rajoja.
SKP:n tavoitteena on kaataa oikeistovalta joukkotoiminnalla.
Täällä Pohjantähden alla on itsenäisen Suomen merkittävin kaunokirjallinen teos.
Näin alas on vajottu: Vientialojen liitot sekä kapitalisti- että duunaripuolelta vaativat hallitukselta uutta kiky-sopimusta.
Puheet palkkojen alentamisesta ovat törkeitä, kun tänäkin keväänä osinkoja jaetaan miljarditolkulla.
Kuntapolitiikan konkari Eero Salonen haluaa, että asukkaiden ääni kuuluu jatkossakin valtuustossa. Nokialla valtuutettuja on kolme, ja ne paikat aiotaan vähintäänkin säilyttää.
Työajan lyhentäminen tarjoaa mahdollisuuksia vähentää työuupumusta ja parantaa työssä jaksamista.
Suomalaista koulua ihaillaan kautta koko Euroopan. Nyt maanosassa puhaltava uusliberalistinen puhuri riepottelee Suomeakin ja seuraukset ovat olleet hyvin kielteisiä, sanoo Euroopan vasemmiston koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Sonia Crivelli.
Perinnän asiakkaina ovat usein pienituloiset kuntalaiset, joilla lasku saattaa lopulta päättyä jopa perimiskuluineen toimeentulotuen kautta maksettavaksi itse perinnän ulkoistaneelle kunnalle.
Helsinkiläinen Maria Malmström lähtee kuntavaaleihin vaikuttamaan. Malmström on erityisen huolissaan nuorista, jotka syrjäytetään marginaaliin.
Raamatussa Danielin kirjassa kerrotaan hallitsija Belsassarista, joka orjuuttaa juutalaisen kansan. Suomen kansaa orjuuttava SOS-hallitus on punnittu ja havaittu jo aikaa sitten köykäiseksi.
Suomen Lukiolaisten Liitto kannustaa opiskelijakuntia aktivoitumaan kuntavaalien tiimoilla, kertovat Pietu Heiskanen ja Saara Hyrkkö.
Suomen viralliset energiaratkaisut poikkeavat aika tavalla muusta Euroopasta – eikä suunta ole hyvä.
Tammikuun puolessa välissä julkaistu kansainvälinen Edelmanin Luottamusbarometri 2017 osoittaa, että mittarit päättäjiä kohtaan ovat pahasti pakkasella.
Työelämän trendit ja Suomen hallituksen politiikka eivät kohtaa, mikäli uskominen on tulevaisuudentutkijoita.
Suomen oikeisto kehitti Venäjä-vastaisen ideologian itsenäistymisen aikana. Vihan synnyn taustalla on ennen muuta 1917 Venäjällä tapahtunut bolshevikkien valtaannousu.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlinta on valtamediassa tapahtunut tutuissa merkeissä.
Tilanteessa, jossa Suomen itsenäisyys ja kansanvalta on alistettu Euroopan unionille ja sotasopimuksille, jolloin uusliberaali politiikka lisää massatyöttömyyttä, jolloin äärioikeistolaisuus nostaa päätään, on Tiedonantaja tarpeellisempi kuin koskaan.
Tiedonantaja on kommunistien ja vastarinnan ääni. Se on vaihtoehtoisen, radikaalin tiedon ja kansalaisten omaehtoisen joukkokamppailun väline.
Viime syksynä Suomessa oli liki 375000 ihmistä, joilla oli maksuhäiriömerkintä.
Perustuslaissa vahvasti korostettu tasavertaisuus ei miellytä SOS-hallitusta.
Suomalainen muusikko-laulaja Ninni Poijärvi hiljentyy jouluun keikkailemalla. Seuraava levykin on jo julkaisua vaille valmis.
DSL on jatkossakin se Suomen radikaalein, marxilaisin ja luokkakantaisin sivistysjärjestö.
Riskejä on paljon, mutta niitä on otettava, kun vastassa on EU-eliitin vaihtoehdoton, tuhoisa ja sotaisa politiikka.
Eurooppaan on syntymässä EU:n leikkauspolitiikkaa vastustavien alueiden verkosto. Muun muassa Espanjassa kansa on sankoin joukoin noussut vastustamaan eurokuria.
Brittiläinen marxilainen kulttuurintutkija Stuart Hall on analysoinut thatcherismin nousua.
Kabineteissa istuvat uusliberaalit poliitikot sipilöineen ja risikkoineen sekä kaduilla marssivat natsit ovat pohjimmiltaan osa samaa ilmiötä.
Autonominen sodankäynti on jo teknisesti tätä päivää, vaikka lainsäädäntö ja etiikka laahavat pahasti perässä.
Markku Kangaspuro enteilee amerikkalaisen politiikan siirtymää clintonilaisesta uusliberalismista kohti trumpilaista kansalliskonservatismia.
– Kapitalismin näkymätön käsi ei ole vain näkymätön, sitä ei ole olemassakaan, sanoi Punavihreän allianssin Pernille Skipper Kööpenhaminan Plan B-konferenssissa.
On uskomatonta, että veronmaksajien rahaa on saatu tuhlattua satoja miljoonia Talvivaaran ympäristörikokseen.
Yhdysvaltain pitkää poliittista jatkumoa ei suurella suulla ja heitoilla helpolla heiluteta.
Suomi oli vuosituhannen vaihteessa elektroniikkajätti Nokian valtakunta, jossa maata kehitettiin pitkälle sen ehdoilla, toteaa Carl-Gustav Lindén.
Suomella olisi mahdollisuus korottaa kansainvälistä profiiliaan maana, joka valitsee toisenlaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.