Sipilän hallitus on lyhyen kautensa aikana heikentänyt työttömien toimeentuloa ja työllistymismahdollisuuksia leikkaustoimenpiteillään. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö tukee 12.3. mielenosoitusta.

Kirjailija Tiina Raevaaran mukaan uudella tiedolla ja tiedon etsimisellä pitäisi olla itseisarvo. Nyt suomalainen yhteiskunta uhkaa naisten näkökulmasta taantua 1950-lukulaiseen käsitykseen maailmasta.

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli 100 vuotta. On hyvä muistuttaa päivän sosialistisista juurista.

Sanna Siirtola lähtee lauantaina Kaarinasta Helsinkiin osallistuakseen Joukkovoima-mielenosoitukseen. Siirtola itse on jo tottunut köyhyyteen, mutta lastensa elämän ja tulevaisuuden kurjistamiseen hän ei kykene alistumaan.

Kenttä ei niele kilpailukykysopimusta. Ay-aktiivi Jonas Mithiku (oik.) on valmis torppaamaan elinkeinoelämän ja hallituksen vaatimukset tarvittaessa vaikka yleislakolla.

Esko Seppäsen mukaan EU:n pankkiunioni tulee suomalaisille kalliiksi. Unioni käy monin tavoin Suomen kassalla, ja Emu-puskuritkin olivat pelkkää bluffia.

Joukkovoimaan 12.3. suuntaavan Wilma Karikon mielestä ajatus siitä, että hallituksen pelleilyä pitäisi sietää vielä seuraavat kolme vuotta, on mahdoton.

Neljä SAK:n liittoa ei lähde SSS-hallituksen ja ay-eliitin vedätykseen mukaan. SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju esittää vaihtoehtoja kyykytyspolitiikalle.

Joukkovoima-aktiivi Aura Kaskisydän haluaa, että tämä artikkeli otsikoidaan iltapäivälehtityyliin. Hänen mukaansa monet ovat niin ahtaalla hallituksen vuoksi, että voivat päätyä epätoivoisiin ratkaisuihin.

Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa.

60-luvun kasvatti Päivi Uljas on tehnyt pitkän päivätyön ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti Elintarviketyöläisten Liiton palveluksessa. Myös akateeminen maailma on Uljakselle tuttu: vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan hän tarkasteli hyvinvointivaltiota ja erityisesti – kuten väitöskirjan otsikossa todetaan – hyvinvointivaltion läpimurtoa vuosien 1956 – 1964 välisenä aikana. Seuraavassa Uljaksen näkemyksiä hyvinvointivaltiosta ja sen roolista käytävään keskusteluun sekä päivän polttavista puheenaiheista. Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa 4.3. ilmestyneessä Tiedonantajassa.

SKP ei hyväksy palkkojen alennusta eikä SSS-hallituksen leikkauspolitiikkaa. Neuvoteltu "yhteiskuntasopimus" merkitsee peräti 2,5 miljardin euron tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.

Kyllä täytyy taas rehellisen autoveronsa maksavan kansalaisen ihmetellä tätä porua, joka on syntynyt siitä, että tämä erinomainen sanel... tarkoitan siis sopimus on saatu aikaiseksi.

Tiedonantaja on pieni ja pienellä rahalla tehty lehti, jonka sanojen totuusarvo kuitenkin lyö laudalta suurella rahalla muka- totuuksia levittävän valtamedian, sekä ylipäätään koko porvarillisen median, mennen tullen.

Kun emopuolue on hallituksessa leikkaamassa duunareilta, työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta, täytyy poliittista keskustelua viedä tarmokkaasti sivuraiteelle.

Lauantaina järjestetään professori emeritus Pertti Karkaman 80-vuotispäivän kunniaksi juhlaseminaari Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä.

Suomessa on vietetty työväenlehtipäivää vuodesta 1973 lähtien 2. maaliskuuta. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi toteaa, että työväenlehden on haastettava valtamedia poikkeavilla näkökulmilla.

Diplomi-insinööri Sanna Nokelainen selvittää tuoreessa väitöskirjassaan, miten tuloksellisuus ja kilpailupuhe hankaloittavat yliopistotutkimusta.

Maaliskuun 7. alkavalla viikolla järjestetään useita SSS-hallituspolitiikan vastaisia mielenosoituksia. Kaataako kansalaisaktivismi viimein hallituksen?

Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL on huolissaan sotaliitto Naton osallistumisesta pakolaiskriisin hoitamiseen Egeanmerellä

Tamperelainen PAUlainen, SKP:n keskuskomitean jäsen Petra Packalén on ihmetellyt jo pitkään Postin menoa: tulosta tulee, osinkoja jaetaan, mutta silti porukkaa laitetaan pellolle.

Toimituksesta riippumattomista syistä työväenlehtipäivän Tiedonantajan jakelu saattaa myöhästyä osassa maata.

Radikaalien muutosten toteuttaminen vaatii  vallalla olevien totuuksien kyseenalaistamista, joukkomittaista taistelua sekä laajaa oikeiston ja suurpääoman vastaista yhteistyötä.

Pitkän uran ay-juristina tehnyt Kalevi Hölttä toteaa työväenlehtipäivän Tiedonantajassa, että pelkkä eduskunnassa puhuminen ei nyt riitä.

Ei ole vaikea nähdä SSS-hallituksen ja työnantajien ”viiden prosentin kilpailukykyloikka” -politiikan ja 1920-30-lukujen politiikan yhteyksiä. Nyt on uuden hyvinvointimallin rakentamisen aika.

Tuore Tampereen journalistiikan vierailijaprofessori toimi Tiedonantajan toimitussihteerinä vuosina 2000-2002.

Marx kirjoitti, miten luokkayhteiskuntavaiheessa ihmiskunta elää vielä alkukantaista esihistoriaansa.

Kun yhdysvaltalaiset ja Naton sotilaat ja sotakalusto tulevat Suomen maaperälle ja aluevesille, on syytä puhua asioista oikeilla nimillään.

Aloitteen kerääjien mielestä hanke kuitenkin kannatti: kampanja yhteisestä katsomusopetuksesta keräsi runsaasti huomiota valtakunnan mediassa.

Koulumaailmasta tulee hallituksen päätöksillä villi länsi, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen.

Tervetuloa nuorten työttömien työnhakijoiden työllistämispäiville!

Kansa vaatii apua köyhille ja sitähän annetaan. Ja kansahan kiittää.

Esko Seppänen ruotii uutuuskirjassaan asioita, joista Suomessa vaietaan. Seppäsen mukaan Saksa ja Yhdysvallat ovat Suomen ”salarakkaita”, mistä kielivät muun muassa viimeisimmät sotaharjoitusuutiset.

SKP:n piirit ja osastot järjestävät tammi- ja helmikuussa puolueen tovereille tarkoitettuja keskusteluja kesäkuun edustajakokousasioista – eli kaikesta siitä politiikasta, johon puolueessa halutaan kollektiivisesti tarttua ja josta syntyy jälkiä edustajakokousasiakirjoihin. Seuraavassa SKP:n puheenjohtajan JP Väisäsen mietteitä 19.3. pidettävään SORVIin liittyen.

Jos joku vielä väittää, ettei Suomessa olisi rahaa, niin valehtelee. Raha on vain väärässä paikassa.

Euroopan vasemmiston kulttuuripoliittinen aloite Culture Against Austerity (Kulttuurilla kurjistamista vastaan) yhdisti helmikuun alussa Brysselissä radikaalia kulttuuria ja politiikkaa. Suomesta mukana oli SKP:n JP Väisänen. 

Kansalaisaloite eläkkeiden taitetun indeksin poistamiseksi etenee eduskuntaan. SKP:n eläketyöryhmää vetävä sosiaaliturvan erikoistutkija Seppo Ruotsalainen arvioi, että eläkeläisväestö on oppimassa puolustamaan oikeuksiaan yhteisen joukkovoiman avulla.

Pakolaisuuden syitä ja taustoja pitää etsiä ja ehkäistä kriisien syntysijoilla. Tämä on totta. Totta on myös se, ettei poliitikkoja tai valtamediaa kiinnosta kriisien todelliset syyt ja taustat piirun vertaa.

Yllättäviä uusia tutkimuksen ja kehityksen näkymiä. 

Perttu Häkkisen ja Vesa Iitin kirjoittama Valonkantajat on koukuttava katsaus kotimaiseen salatieteiden friikkigalleriaan. Mukaan mahtuu muun muassa teosofeja, selvänäkijöitä, satanisteja ja natseja, kuten ”valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoin.

Mauri Perä (s. 1935) on kirvesmies ja pitkänlinjan ay-aktiivi. Perä teki päivätyön Rakennusliiton toimitsijana ja Kansainvälisen Rakennus- ja rakennusaineteollisuuden liiton pääsihteerinä. SKP:hen mies liittyi vuonna 1963 ja on toiminut puolueessa eri luottamustehtävissä kuten keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa. Hän on myös toiminut Rauhanpuolustajien varapuheenjohtajana. Artikkelissa Perän mietteitä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyen ennen ja nyt.

Pertti Jarlan uutuus synkistelee huumorilla. Jarlan hiljattain tapahtuneen porvoolaistumisen kunniaksi yhdeksäs Fingerpori julkistetaan Porvoossa Å-fest-sarjakuvafestivaalin yhteydessä lauantaina.

Kreikan entinen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis julkisti viikolla eurooppalaisen DiEM25-liikkeen, jonka tavoitteena on demokratisoida Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä. SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju arvioi Varoufakisin liikettä kommunistisen puolueen näkökulmasta.

Politiikan tyypillisin piirre ei suinkaan ole rehellisyys, vaan rehellinen totuuden pimittäminen. Tätä ohjenuoranaan käyttäen on moni tuore kansanedustaja ja aloitteleva ministeri luonut merkittävän uran järjestäytyneen veronkierron parissa. Niinpä ei ole varsinaisesti ihmekään, että politiikassa nykyään tärkeintä ovat sijoittajan tunteet.

Lauantaina metelöidään leikkauspolitiikkaa vastaan sekä Helsingissä että Turussa. Joukkovoima-liike kutsuu samalla toimijoita maaliskuun 12. mielenosoitukseen.

Ammattiosastojen yhteistyöverkosto suosittaa kaikkia Suomen ammattiosastoja ottamaan osaa Joukkovoiman suurmielenosoituksen järjestelyihin. Joukkovoiman mielenosoitus järjestetään 12. maaliskuuta Helsingissä.

Titta Lindström tuuraa, kun Tiedonantajan vakituinen taittaja-graafikko Outi Mentula jää äitiyslomalle. Lindström kertoo, että on hienoa tehdä työtä, jolla on yhteiskunnallinen tarkoitus. – Ja viisastuuhan sitä itsekin tätä hommaa tehdessä! hän naurahtaa.

Monet kansainväliset ongelmat kumpuavat suurista varallisuus- ja kehityseroista maailman eri maiden välillä. Jakolinjat köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välillä näkyvät monella tasolla edelleen vahvasti. Tämä käy ilmi Gaudeamuksen tuoreesta Kehityksen tutkimus –kirjasta.

Kansalaistoimijoiden muodostama TTIP-verkosto varoittaa Suomen eduskuntaa TTIP-sopimuksen luomasta vakavasta uhasta kansalliselle itsemääräämisoikeudelle.

Viipurin Lenin-museon on herännyt henkiin ”Ruususen unestaan”. Kuusikymmentä vuotta sitten perustettu museo on nyt Viipurin kaupungin huostassa ja toimii aktiivisesti