Adolf Hitlerin rinnalla käydyn puolustussotamme muistojuhlaa vietettiin taas 6. joulukuuta. Virallisesti kyse oli itsenäisyyspäivästä, mutta Suomen itsenäistymisvaiheista ei puhuttu mitään. Paitsi kun käytiin suurta torjuntataistelua Leninin patsasta vastaan.
Miksi näin? Oikea veikkaus voisi olla tämä:
On taas pikkujoulujuhlien aika. Kerrataanpa siis muutamia tosiasioita.
Pikkujoulujen historia on ainakin yhtä vanhaa kuin kirjoitettu historia. Merkille pantavaa on, että ensimmäiset pikkujoulut pidettiin kohta oluen keksimisen jälkeen. Kaikki tämä tapahtui muinaisessa Egyptissä.
Jo silloin, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin asettui Kremlin valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän vaaliveturiksi ja nosti vaalien pääasiaksi kannatuksen omalle politiikalleen, duumanvaalien tulos oli ennalta selvä.
Venezuelan presidentti Hugo Chávez kärsi niukan tappion viime sunnuntain kansanäänestyksessä, joka koski useita perustuslaillisia uudistuksia.
Viime viikolla Yhdysvaltain Annapolisissa pidetty Lähi-idän "rauhankongressi" voi päästä aikakirjoihin kaikkien aikojen suurimmasta retoriikan ja todellisuuden välisestä kuilusta rauhankokousten historiassa.
On tullut nähdyksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilas Edvin Laineen ohjaamana elokuvaversiona ehkä parikymmentä kertaa ja Rauni Mollbergin versiona kuutisen kertaa, mutta sattuneesta syystä ei kertaakaan mitään monista teatteriversioista. Niihin ei Kristian Smedsin Kansallisteatterin näyttämölle sovittamaa ja ohjaamaa Tuntematonta siis voi tässä vertailla. Mutta Laineen sovinnaiseen ja romaania kuohivaan elokuvaan verrattuna Kristian Smedsin Tuntematon on hyvin erilainen.
Euroopan vasemmiston puolueen naisten toimintaryhmä, EL-Fem, kokoontui Prahassa 23. marraskuuta pohtimaan mm. työelämän muutoksiin, naisten oikeuksiin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä kysymyksiä. Tapaamiseen osallistui kymmeniä naisia useista Euroopan maista.
Kansakunnan tulisi itsenäisyytensä 90-vuotispäivänä katsoa menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Menneisyyden opetuksista tulevaisuuden suuntaa ammentaen. Valitettavasti näin ei tehdä. Päinvastoin tehdään kaikki, jotta kansakunta ei näkisi enempää menneisyyden opetuksia kuin tulevaisuuden suuntaakaan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta suurin virhe on maamme "suuren linjan" opetusten unohtaminen.
Pyydämme anteeksi, että muuan mullistava, käänteentekevä ja lajissaan historiallinen puhe jäi Tehyn työtaistelun ja muiden seikkojen vuoksi kommentoimatta. Korjaamme asian nyt.
Ulkoministeri Ilkka Kanerva nimittäin piti marraskuun alussa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa puheen, joka jää tulikirjaimin loistamaan historian lehdille. Puhe koski ulkoministeriön parhaillaan valmistelemaa Nato-selvitystä.
"Allah loi tupakan, jotta ihmisillä olisi hymy huulillaan", siteerasi kaverini ulkomuistista Koraania. En tiedä oliko siteeraus oikea vai kapakkipuheen värittämä, ainakin se oli tehokasta markkinointia, miellyttävän kuvan antamista tupakoinnista.
Kesäkuun alussa pidetty Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous valitsi puolueen varapuheenjohtajaksi vantaalaisen Lena Huldénin. Valinnan jälkeen usea kokousvieras kuiskutteli ja kyseli, kuka tämä Huldén oikein on. Monelle Uudenmaan piirin ulkopuoliselle hän ei ollut ennestään tuttu persoona.
Venäjän miliisi lopetti viime viikonvaihteessa kovin ottein Toinen Venäjä -liikkeen mielenosoitukset Moskovassa ja Pietarissa. Muun muassa yksi liikkeen johtajista Garri Kasparov pidätettiin.
Tapahtumat noudattivat samaa kaavaa kuin viime keväänä. Mielenosoittajat muuttivat luvalliset protestit luvattomiksi, jolloin miliisi kävi niiden kimppuun.
Euroopan vasemmisto on isojen haasteiden edessä. Monissa maissa on laajoja lakkoja ja joukkoliikkeitä, mutta oikeisto on edennyt vaaleissa. Uusliberalismi ja EU muovaavat koko yhteiskuntaa uuteen uskoon. Sodan ja ympäristötuhojen uhkat ovat kasvaneet.
Prahassa viime viikonvaihteessa pidetty Euroopan vasemmiston toinen kongressi kokosi 29 vasemmistolaisen puolueen edustajat kehittämään vaihtoehtoja ja yhteistyötä. Suomalaisista puolueista mukana oli SKP.
Pääministeri Matti Vanhanen esitti kiropontensa Tehyn työtaistelusta Keskuskauppakamarin tilaisuudessa. Sopiva paikka. Kauppamiesten päihin puhe saattoi upotakin, ei juuri muiden.
"Työtaistelun kohdistaminen kohteisiin, joissa seurauksena olisi ollut viranomaisten arvioiden mukaan ihmishenkien menetyksiä jo ensimmäisten tuntien aikana, oli työtaisteluhistoriassamme ainutlaatuista", Vanhanen jyrisi.
Erään lehtiotsikon mukaan Tehyn työtaistelu peruuntui. Väärin. Tehyläiset kävivät monta kuukautta ankaraa työtaistelua. Taktiikkana siinä oli ajaa ainakin pääosin vaatimukset läpi joukkoirtisanoutumisilla uhkaamalla, ei joutumalla turvautumaan niihin.
Entisen UCK-terroristijärjestön johtajan Hashim Thacin "demokraattinen puolue" voitti viime viikon lauantaina pidetyt Kosovon albaanien parlamenttivaalit. Tästä huume- ja asekauppaan erikoistuneesta CIA:n ja al-Qaidan yhteistyökumppanista tulee maakunnan pääministeri. Thaci sanoi vaalivoiton jälkeen, että Kosovo julistetaan itsenäiseksi heti joulukuun 10. päivän jälkeen.
Matti Laitinen alusti seminaarissa Latinalaisen Amerikan bolivaarisesta vallankumouksesta. Hän luonnehti ensin brasilialaisen oppositiojohtajan Marcio Moreira Alvesin jo vuonna 1969 pitämää luentoa lainaten poliittisen vallankumouksellisuuden tunnusmerkkejä Lätinalaisessa Amerikassa:
Aleksanteri-Instituutin tutkimusjohtajan Markku Kangaspuron mukaan Neuvostoliitto oli monen länsimaisenkin ihmisen mielestä vetovoimainen yhteiskunta vielä pitkälle 1970-luvulle saakka.
Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Aleksandr Kerenski antoi kesällä 1917 Helsingin piirin miliisipäällikkö Kustaa Roviolle tehtäväksi etsiä vaarallinen bolshevikkivallankumouksellinen Vladimir Lenin, jonka tiedettiin piileskelevän Helsingissä. Sen sijaan Kerenski ei tiennyt, että Lenin majaili juuri samaisen, bolshevikkeja kannattaneen Kustaa Rovion asunnossa ja kirjoitti Valtio ja vallankumous –teostaan.
Uuden vuosituhannen sosialismi käyttää hyväkseen uuden vuosituhannen teknologiaa. Vladimir Lenin korosti puolueen oman sanomalehden roolia paitsi liikkeen ulkopuolella olevien tavoittamisen välineenä myös tärkeänä omaa väkeä kokoavana voimana.
Nato käy raakaa miehityssotaa Afganistanissa ja teurastaa siiviilejä. Sodan tarkoituksena on imperialismin geopoliittisten etujen edistäminen – ja siinä sivussa räjähdysmäisesti lisääntyneen huumebisneksen suojeleminen – , ei Afganistanin auttaminen, talebanien valtaan paluun estäminen eikä terrorismin torjuminen.
Kokonaisvaltaista ihmisoikeuksien toteuttamasta häiritsee kaksoisstandardien tyrkyttäminen niiden taholta, jotka pitävät itseään täydellisinä demokraattisten arvojen hallitsijoina, ilmoitti Venäjän edustaja Ilja Rogatshev 2. marraskuuta YK:ssa.
Tämä oli vastaus niille länsimaisille politiikoille, jotka ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä Venäjän keskusvaalilautakunnan päätökseen rajoittaa kansainvälisten tarkkailijoiden määrää Venäjän parlamenttivaaleissa.
Kun tekee internetissä google-haun termillä "forced labor", pakkotyö, vastaan tulevat viittaukset Natsi-Saksan keskitysleireihin, Yhdysvalloissa vuonna 1947 säädettyyn Taftin–Hartleyn lakiin, lapsityöhön, orjatyöhön ja Burmaan.
Tätä kirjoitettaessa ei ollut vielä varmuutta siitä, onko Vanhasen–Kataisen porvarihallitus antamassa eduskunnalle lakiesityksen Tehyn työtaistelun murtamiseksi vai ei. Kyse olisi pakkolaista, jolla tietyistä elintärkeistä tehtävistä irtisanoutuneet hoitajat voitaisiin pakottaa töihin.
"Muoti-ilmiö", tokaisi Jorma Ollila Pohjanmaan junassa Hannele Pokalle Rooman klubin julkaisemasta Kasvun rajat -pamfletista. "Muoti-ilmiö", hihkaisi Stora-Enson entinen pääjohtaja Jukka Härmälä televisiossa ilmastonmuutoskeskustelusta ja vertasi toiseen muoti-ilmiöön, Itämeren saastumiseen.
"Tunnearvoa", toistaa uhkaava venäläinen autonkuljettaja Nikolai (Viggo Mortensen), kun Anna (Naomi Watts) selittää, miksi hän omistaa vanhan Ural-moottoripyörän, joka on parkissa hänen kiiltävänmustan luksusautonsa edessä. Sitten, Lontoon liikenteen tunnun ja kauhun ilmapiirin välittävän pitkän tauon jälkeen, Nikolai lisää: "Jep, olen kuullut siitä".
Järkyttävät tapahtumat Jokelan koulussa pysäyttivät koko Suomen keskiviikkona. Kahdeksantoistavuotias abiturientti Pekka-Eric Auvinen surmasi ampumalla kuusi koulutoveriaan sekä koulun rehtorin ja terveydenhoitajan. Lopuksi hän ampui itseään päähän ja kuoli myöhemmin Töölön sairaalassa.
Lokakuun vallankumouksesta Venäjällä tulee ensi keskiviikkona kuluneeksi 90 vuotta.
Suomalaista mediaa seuraamalla syntyy käsitys, että Venäjältä ei tule muuta kuin rikollisuutta, korruptiota ja prostituutiota. Lisäksi itänaapurimme on suurin, ellei ainoa, sotilaallinen "turvallisuushaasteemme" eli uhkamme.
Vaikka tamperelainen Aimo Minkkinen johtaa Lenin-museota, hän ei ole museoinut Leninin ajatuksia. Niinpä Minkkinen on mies paikallaan arvioimaan kahta 90 vuoden ikään tullutta historiallista tapahtumaa: Lokakuun vallankumousta Venäjällä sekä Suomen itsenäisyyttä.
Tylsän pyhäinpäivän sijasta Suomessakin on pikku hiljaa alettu viettää halloweenia. Halloweenhan on lyhenne englannin sanoista "All-Hallows-Eve" eli pyhäinpäivän aatto.
Halloweeniä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen koskettamissa anglosaksisissa maissa. Esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan.