Yhdysvaltoja ja koko maailmaa parhaillaan ravisteleva "rahoituskriisi" ei ole mikään äkkiä taivaasta tipahtanut erillinen kummajainen, vaan se on yhteydessä kapitalistiseen tuotantotapaan ja sitä kautta yhteiskunnan luokkasuhteisiin, joiden juuret ovat syvällä kapitalismin historiassa.
Tuotantovoimien ja omistussuhteiden ristiriita
Veijo Baltzar (s. 1942) kuuluu vuoden kiinnostavimpien kotimaisten kirjailijoiden joukkoon. Jo siksikin, että hän on kirjailijana pysytellyt hiljaa peräti kahdeksan vuotta. Tuolloin ilmestyi hänen romaaninsa Phuro (2000), tiiliskiven paksuinen järkäle, joka vei lukijansa syvälle romanikansan kulttuuriin ja perintöön.
Otsikolla ei viitata Jokelan eikä Kauhajoen verilöylyihin, jotka teettävät paljon töitä Alexander Stubbin asettamalle työryhmälle. Sen kun pitäisi luoda Suomelle vahva maakuva maailmalla.
Otsikolla viitataan historiaan. Suomen historiassa on sivuja, joiden peittelyä jatkamalla aidon maabrändin luominenkaan ei onnistu.
Puukauppa tekee voittoa, mutta silti kapitalisti antaa potkut tuhansille työläisille ja lakkauttaa tuottavat laitoksensa pörssikurssien nousun toivossa.
– Taas uhrataan työläisiä ikuisen talouskasvun alttarilla, kuin atsteekit konsanaan, huomauttaa Suomen kommunistisen puolueen Kuopion piirijärjestö kannanotossaan.
Uusin kaaos Wall Streetillä – pahin finanssimullistus USA:ssa 1930-luvun suuren laman jälkeen – korostaa maailman finanssikriisin mittasuhteita ja tarpeetonta tuhoa, jonka sokea kilpailu kapitalismin ytimessä on aiheuttaa.
Kuten muistetaan, nykyinen rahoitusmarkkinoiden kriisi alkoi runsas vuosi sitten asuntomarkkinakuplan puhkeamisesta.
Syyskuun 14. päivänä venäläisten rauhanturvaajien auto ajoi tienvarsipommiin Abhasiassa. Hyvällä onnella kukaan ei saanut räjähdyksessä surmaansa.
Abhasia haluaa venäläisiä rauhanturvaajia alueelleen, joten ei ole uskottavaa, että abhaasit olisivat tällaisten hyökkäysten takana. Abhasian hallitus syyttikin georgialaisia erikoisjoukkoja hyökkäyksestä venäläisiä rauhanturvaajia vastaan.
Moni on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Öljypohjaisten tuotteidenhan käyttö tunnetusti kiihdyttää ilmastonmuutosta. Miltä siis kuulostaisi öljydieetti?
Dokumenttiohjaaja John Webster päätti kokeilla vuoden verran öljydieettiä. Kokeilun kohteena oli enemmän tai vähemmän innokas Websterin nelihenkinen perhe Espoossa. Suomalaisbrittiläinen perhe on länsimaalaisittain tyypillinen – isä ja äiti, kaksi pientä lasta ja valtaisa planeettaa tuhoava ekologinen jalanjälki.
Suomen kommunistinen puolue lähtee kuntavaaleihin edellisiä vaaleja laajemmin listoin. Ehdokkaita on aiempaa enemmän ja monissa kunnissa on syntynyt myös laajempaa yhteistyötä.
Kaikkiaan SKP:n asettamilla listoilla on 362 ehdokasta 46 kunnassa. Eniten ehdokkaita on pääkaupungissa, jossa Helsinki-listoilla on 66 ehdokasta. Se on kaksi kertaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Nokialla SKP on jopa ehdokasmäärältään suurin puolue.
Georgian presidentistä Mihail Saakashvilista on tullut USA:lle suuri ongelma.
Venäjän vastatiedusteluyksiköt saivat äskeisen Georgian vastaisen sodan aikana haltuunsa runsaasti arkaluontoista aineistoa, muun muassa kopioita Georgian hallituksen tietokonetiedostoista ja sen lähettämistä viesteistä EU:n, USA:n ja kymmenien muiden maiden edustajille sekä näiden sille lähettämistä viesteistä.
Osa puolueista on jo julkistanut kunnallisvaalitunnuksensa, eräät -julisteensakin. Pieni katsaus:
Suomen keskusta lähtee vaaleihin tunnuksella Äänestä kotiasi. Keskusta kehuu laittavansa kotien asiat kuntoon.
Joku voi tietysti kimmastua ja tuumia, että "stop tykkänään, tänne et tule huseeraamaan, kotini on linnani". Laiska äänestäjä voi tulkita tunnuksen myös niin, että vaalipäivänä ei kannata vaivautua uurnille vaan "äänestää kotia" eli jäädä nukkumaan.
Presidentti Martti Ahtisaari analysoi Helsingin Sanomien haastattelussa (10.9.) Georgian kriisiä, Venäjää ja Suomen Nato-jäsenyyttä.
Ahtisaari pohti oliko Venäjä pettynyt siihen, ettei kansainvälinen yhteisö kuunnellut sen näkemyksiä muun muassa Kosovon kysymyksessä. Hän sanoi: "Jos kokee, että ei kuunnella, täytyy pohtia, mistä se mahdollisesti johtuu. Ei ole minkään suurvallan tapa käyttäytyä, kuten nyt tehtiin Georgiassa".
Joskus on hyvä katsahtaa historiaan. Demokraattisen naisverkoston Vastavirta -seminaarissa näin tehtiin. Kuulimme lähimenneisyydestä, jossa toisenlainen vaihtoehto oli mahdollinen. Julkista sektoria kasvatettiin ja mitä mainioimpia uusia sosiaalietuuksia keksittiin ja säädettiin kansalaisten tueksi ja turvaksi.
Mihin käyttäisit miljoona euroa? Tätä kysytään Vastavirta-festivaalilta liikkeelle lähteneessä Helsinki-listojen ja SKP:n kampanjassa Helsingissä.
Miljoona euroa päivässä on summa, jonka Helsingin kaupunki ja sen omistamat liikelaitokset tekivät viime vuonna voittoa. Yhteensä voittoa kertyi 363 miljoonaa euroa.
Katriina Golubkova on 29-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti Oulusta ja SKP:n ehdokas kunnallisvaaleissa. Hän tekee työkseen muun muassa koulusiivouksia.
– Lähdin ehdokkaaksi, koska SKP:n hyviä tavoitteita on syytä tuoda esille myös Oulussa. SKP:hen liittymiseni viime vuonna oli kannanotto ja protesti harjoitettua eriarvoistavaa politiikkaa vastaan, Golubkova kertoo.
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos torjui Mainontapäivässä 2. syyskuuta ajatuksen, että yrityksillä voisi olla moraalia.
"Yritykset eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita." Ne ovat "yhden asian liikkeitä", joiden ainoa tehtävä on "tehdä omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa". "Sen sijaan omistajilla – yksityisillä ihmisillä – on velvollisuus toimia oman moraalinsa mukaan", Wahlroos opasti.
Eduskunta aloitti syksyn istuntokautensa pitkän kesäloman jälkeen tiistaina
Jotkut "asiantuntijat" niin maailmalla kuin Suomessakin etsivät itseään lohduttavia tulkintoja äskeisestä Kaukasian konfliktista Yksi tällainen, muun muassa Olli Kivisen Suomessa (HS 9.9.) esittämä, tulkinta on se, että "Georgian sota" oli loppujen lopuksi Venäjältä suuri virhe ja strateginen möhläys, joka vahingoitti maan mainetta maailmalla, pakotti länsimaat "jo riittää" -asenteeseen ja tiivisti atlanttista suhdetta.
Vuonna 1918 murhattiin, kidutettiin ja raiskattiin Suomessa tuhansia naisia. Uhreja olivat ennen kaikkea sisällissotaan osallistuneet punakaartin naissotilaat.
Aku Louhimiehen uusin elokuva Käsky kertoo periaatteessa fiktiivisen tarinan punakaartin naissotilaan ja lahtarin välisestä mutkikkaasta suhteesta keväällä 1918.
Käytännön suhteet Venäjän ja EU:n välillä jatkuvat ja niiden perustana on pragmaattinen vuoropuhelu. Näin voidaan luonnehtia viime maanantaina Brysselissä EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa käytyjä keskusteluja ja tehtyjä päätöksiä. Kokous oli kutsuttu koolle käsittelemään äskeistä Kaukasian konfliktia ja suhtautumista Venäjään.
Moni kokee nykymenon Pentti Haanpään romaanihenkilö Pate Teikan tapaan "noitaympyräksi, jota ei saa rikkoa, jota ei voi rikkoa". Me haluamme murtaa tuon noitaympyrän, tuoda politiikkaan vaihtoehdot ja antaa sisällön sanalle vasemmisto, sanoi puheenjohtaja Yrjö Hakanen Suomen kommunistisen puolueen 90-vuotisjuhlassa.
– Haluamme nostaa kehityksen lähtökohdaksi liikevoittojen ja pörssikurssien sijasta ihmisen ja jokaiselle kuuluvat perusoikeudet.
Kiitos hienosta tapahtumasta kaikille teille ympäri Suomen, jotka olitte mukana Vastavirta-festivaalissa ja SKP:n 90-vuotisjuhlassa. Samoin kuin kaikille teille, jotka paiskitte talkootyötä tai annoitte poliittisen ja kulttuurisen panoksenne tapahtuman onnistumiseksi. Te kaikki teitte tapahtumasta onnistuneen ja ikimuistoisen. Kerrotaan siitä kaikille, joilla ei ollut tilaisuutta olla mukana.
Vastavirta-festivaalin Nato-keskustelussa puitiin paitsi yrityksiä liittää Suomi sotilasliittoon myös ajankohtaista Kaukasia-konfliktia.
Realiteetit huomioon
Tutkimusten mukaan suomalaiset arvioivat terveyspalvelujen huonontuneen viime vuosina. Terveys myös jakaantuu entistä eriarvoisemmin. Uutisista olemme myös saaneet lukea, miten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka kolmas vanhainkodissa asuva vanhus on aliravittu.
Suomen kansantuote kasvaa ja valtion talous on joka vuosi ylijäämäinen. Minkä takia kuntien palveluissa on silti puutetta niin rahasta kuin työntekijöistä?
Kuinka kauan pitää odottaa, että kaikki Kaukasian selkkauksen aikana levitetyt valheet oikaistaan?
Odotamme, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoisi Etyjin sotilastarkkailijoiden raporteista, joissa osoitetaan Georgian aloittaneen hyökkäyksen ja valmistelleen sitä perusteellisesti. Raporteissa viitataan myös Georgian tekemiin sotarikoksiin.
Hesari voisi vaikka lainata saksalaisen Der Spiegelin juttua, jos ei muuten onnistu.
* * *
Keskustelu mediasta, vallasta ja vaihtoehdoista oli yksi Vastavirta-festivaalin kiinnostavimpia tilaisuuksia. Keskustelijoiksi oli saatu kuusi sanankäytön ammattilaista. Aihe oli laaja ja keskustelu aaltoili laidasta laitaan. Joistakin asioista oltiin yhtä mieltä, useimmista ei. Samaa mieltä oltiin siitä, että suomalainen media on nyt aivan erilainen kuin esimerkiksi 25 vuotta sitten.
Matkalla kohti harvojen valtaa
Mitä opittavaa SKP:n historiasta? -tilaisuus Vastavirta-festivaalilla veti Vanhan Galleria-tilan täyteen kaikenikäistä väkeä. Ei vähiten tilaisuudessa alustaneen Veikko Porkkalan takia. Puolueveteraani täyttää parin kuukauden päästä sata vuotta.
Porvaristo väärentää historiaa
Ensimmäisen alustavan puheenvuoron käyttänyt Porkkala muistutti, että nykyajan virallinen historiankirjoitus ei ole totuudenmukaista.
Voiko julkinen liikenne olla maksutonta? Kysymys on kuntavaalien alla noussut esille etenkin pääkaupunkiseudulla.
Viime viikonlopun Vastavirta-festareilla jouduin yllättäen pitämään pienen alustavan puheenvuoron seminaarissa "Latinalainen Amerikka ja 2000-luvun sosialismi". Pääluennoitsija oli sairastunut.
Toinen alustaja, espanjalainen feministi ja kommunisti Maite Mola oli valmistanut alustuksen 2000-luvun sosialismista eurooppalaisesta näkökulmasta, joten minulle jäi koko Latinalainen Amerikka. Mitä siitä voisi sanoa lyhyesti?
Huhut Yhdysvaltojen ja/tai Israelin lähestyvästä hyökkäyksestä Iraniin tihentyvät päivä päivältä Puhutaan hyökkäyksestä muutaman viikon sisällä.
Presidentti Bush on kaikessa hiljaisuudessa lähettänyt Persianlahdelle suurimman sotalaivastoarmadan sitten vuoden 2003 Irakin sodan. Valtamedia on vaiennut tästä täysin.
Tutussa sadussa keisarilla ei ole vaatteita. Kaikki kuitenkin uskottelevat näkevänsä ne, kunnes pieni lapsi ilmoittaa, että "keisarilla ei ole vaatteita". Siitähän sitten nousee melkoinen hässäkkä, kun kaikki jälkiviisastellen toteavat asian olevan juuri niin. Hirveää, keisarilla ei ole vaatteita.
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) otti pari viikkoa sitten osaa suomalaiseen energiakeskusteluun vaatimalla jopa kahden uuden ydinvoimalan rakentamista. Päätökset ydinvoiman lisärakentamisesta pitäisi Kataisen mukaan tehdä vielä tämän hallituskauden aikana.
Elämme suorastaan poliittisten pamflettien uutta tulemista. Tänä vuonna on julkaistu pamfletteja muun muassa puolueiden kriisistä, pätkätyöläisistä ja reilummasta verotuksesta.
Tosiasioiden vääristely äskeisen Kaukasian selkkauksen ympärillä jatkuu. Siihen ovat tietäen tai tietämättömyyttään syyllistyneet myös Matti Vanhanen ja Alexander Stubb.
Kun sitä tosiasiaa, että Georgia (USA:n tuella) oli hyökkääjä, on ollut enää vaikea salata, on siirrytty väittämään, että Venäjä houkutteli Georgian ansaan ja oli valmistautunut jo pitkään vastahyökkäykseensä.
Jo tuoreeltaan monet kansainvälisen politiikan asiantuntijat arvioivat, että hyökkäämällä Etelä-Ossetiaan Georgia menetti lopullisesti oikeutensa niin tähän alueeseen kuin Abhasiaankin. Venäjä onkin nyt tunnustanut kummankin alueen itsenäisyyden.
Kun länsivallat tunnustivat vastoin YK:n ja Etyjin päätöksiä Kosovon itsenäisyyden, Venäjä varoitti niiden luoneen laittoman ennakkotapauksen ja avanneen Pandoran lippaan. Nyt samat länsivallat tuomitsevat Venäjän päätöksen.
1. Etelä-Ossetia ei kuulunut ennen vuotta 1922 Georgian alueeseen. Neuvostoliiton perustamisen yhteydessä ossetialaiset saivat oman kansallisen valtiojärjestelmänsä: Pohjois-Ossetia aluksi autonominen alue, vuodesta 1936 autonominen tasavalta Neuvosto-Venäjän Federaatiossa ja Etelä-Ossetia autonominen alue Georgian neuvostotasavallan sisällä.
Maamme poliittisten johtajien lausunnoista on käynyt täysin selväksi, etteivät he ymmärrä Kaukasian konfliktista hölkkäsen pöläystä.
On laiha lohtu, että yhtä ulalla ovat muidenkin EU-maiden johtajat. Maanantaina pidettävästä EU:n ylimääräisestä huippukokouksesta ei siis kannata mitään välkkyä odottaa.
Kuvan kaksi sisarusta kuuluvat niihin miljooniin, jotka yrittävät löytää työtä Pretorian ja Johannesburgin suurkaupungeista. Ntsako ja Portia Matsilele ovat kotoisin pienestä Malamulelen maalaiskylästä Limpopon provinssista.